Suomen tuhoamisohjelma

Posted: 31.3.2015 in Uncategorized

(Kirjoittanut nn. )

Lähteenä seuraavassa pääasiassa Gerd Honsik: ”Rassismus legal? Der Juden drittes Reich? Halt dem Kalergi-Plan!” 2005 (”Laillista rasismia? Juutalaisten Kolmas Valtakunta? Pysäyttäkää Kalergi-suunnitelma!”).

EU:n isä, kreivi Richard Coudenhove-Kalergi, oli salaliiton johtaja, jonka tavoitteena on tuhota Euroopan kansat. Jo v. 1923 hän julisti vapaamuurariveljilleen, että ”juutalaisen aatelisrodun” on tultava Euroopan valtiaaksi. Tähän pääsemiseksi eurooppalaiset tulee risteyttää aasialaisten ja mustien kanssa. Tuloksena on ali-ihmisiä, helposti hallittavia, vailla luonnetta.

Coudenhove-Kalergi kirjoittaa (”Praktischer Idealismus”, v. 1925, s. 21), että tuloksena syntyneet ”sekarotuiset” jälkeläiset ovat…

…heikkoluonteisia, pidäkkeettömiä, vailla tahdonvoimaa, kestävyyttä, pieteettiä ja luotettavuutta,
kun euraasialaiset ja negroidiset ominaisuudet syrjäyttävät eurooppalaiset ominaisuudet. Tämä EU:n perustajaisä tahtoo Eurooppaan ali-ihmisiä rotusekoituksen avulla. ”Rasisminvastaisuuden” takana on koko ajan kammottava rasismi.

Sivuilla 22/23 (e.m.t.) Coudenhove-Kalergi sanoo, että tulevaisuuden ihminen on oleva risteytys eri roduista. Euraasialais-negroidinen tulevaisuusrotu korvaa ”kansojen moninaisuuden” ”persoonallisuuksien moninaisuudella”. Coudenhove-Kalergi visioi suurempaa Eurooppaa, todellista Paneurooppaa, joka ulottuu Vladivostokista San Franciscoon (Paneuropa 1922 bis 1966, s. 103). ”Monikulttuurinen (siis kulttuuriton) Eurooppa” on vain ensi askel juutalaisen maailmanvallan diktatuuriin.

Edelleen Coudenhove-Kalergi:

Juutalaisuus on se verso, josta uusi, henkinen Euroopan aateli kasvaa – ydin, jonka ympärille uusi, henkinen aateli ryhmittyy – – Juutalaisten näkyvä asema nykyisin johtuu juutalaisten henkisestä ylemmyydestä.
Tämä ylemmyys hänen mukaansa on vievä juutalaisuuden voittoon. Juutalaisista tulee ihmiskunnan valtiaita, aristokraatteja ja kapitalismin ja vallankumouksen lipunkantajia. Hän kutsuu juutalaisuutta henkis-urbaaniksi hallitsijaroduksi, ja hänen rasisminsa on täysin estotonta. Hän kutsuu Euroopan kansoja ”vähempiarvoisiksi” (Praktischer Idealismus s. 28, 51, 52).

Kirjansa sivuilla 32/33 Coudenhove-Kalergi paljastaa, että bolshevismin ja kapitalismin takana on sama juutalaisuus. Bolshevismia hän kutsuu kommunistiseksi henkiseksi aristokratiaksi ja kapitalismia plutokraattiseksi demokratiaksi (plutokratia = rahavalta, rahamiesten valta). Toinen on sosialistinen ja toinen individualistinen juutalaisen aivoaateliston haara. Molempien takana on juutalaisuus.

Sivulla 178 hän sanoo, että ”kansainvälisten sopimusten nojalla” tulee KOULUJEN ja LEHDISTÖN avulla taistella vieraita kansallisuuksia vastaan kohdistuvaa kiihotusta vastaan, ts. isäntäkansa jätetään suojattomaksi ja vähemmistöjä ja vieraita suositaan. Myöskään juutalaisia vastaan ei saa nousta.

EU:n perustajat ovat triumviraatti Coudenhove-Kalergi, Tsekkoslovakian ent. ulkoministeri Edvard Benesh ja Otto von Habsburg. Coudenhove-Kalergi on tsekkoslovakialainen, ja Beneshiltä hän sai diplomaattipassin ja suosituskirjeitä ranskalaisten valtiomiesten luo, ja hän saikin Ranskan puolelleen ”Saksan kurissa pitämiseksi”. Yhdessä Ranskan juutalaisen ulkoministerin, Robert Schumanin, kanssa hän ryösti Saksan kansalta sen teräs-, rauta- ja kivihiilituotannon ja liitti sen ylikansallisen elimen alaisuuteen.

EU:n takana on juutalainen pankkimahti. Coudenhove-Kalegi kertoo (”Ein Leben für Europa” [= ”Yksi elämä Euroopalle”], s. 124/125), että vuonna 1924 juutalaispankkiiri Louis Rothschild soitti hänelle ja kertoi toisen juutalaispankkiirin ja Venäjän vallankumouksen rahoittajan, Max Warburgin, lukeneen Coudenhove-Kalergin kirjan, ja häneen tahdottaisiin tutustua. Warburg antoi Coudenhove-Kalergille spontaanisti 60 000 kultamarkkaa paneurooppaliikkeen edistämiseksi. Pankkiensa avulla juutalaiset ovat suunnitelmallisesti vieneet Euroopan kansoilta itsemääräämisoikeuden. USA ja presidentti Truman saatiin paneurooppaliikkeen taakse, joten USA:kin kuuluu Euroopan ja Suomen tuhoajiin ja hävittäjiin.

Juutalaiset pyrkivät saamaan eri maiden parlamentit puolelleen ja pakottamaan niiden hallitukset pyrkimään Paneurooppaan (EU:hun). Coudenhove-Kalergin mukaan (”Paneuropa”, s. 79) juutalaisilla oli kolme painostusväylää: Euroopan maiden parlamentit, USA ja maailman yleinen mielipide. Ilmi ei käy, käyttivätkö juutalaiset rahaa, kiristystä vai tappouhkauksia saadakseen eurooppalaiset parlamentit suostumaan kansalliseen itsemurhaan. Suomen kohdalla tämä asia pitäisi tutkia.

Yksi triumviraatin jäsen, Otto von Habsburg (saksalaista keisarisukua), kutsuu Coudenhove-Kalergia ”Euroopan profeetaksi” ja kertoo:

Kun Coudenhove pyysi, että ryhtyisin yhdessä hänen kanssaan ajamaan yhdistynyttä Eurooppaa, hän käytti raamatullista vertausta. Hän sanoi, että Mooseksen täytyi 40 vuoden ajan johtaa kansaansa läpi autiomaan (”Damals begann unsere Zukunft”, s. 157 – 158).
Coudenhove-Kalergin mukaan sosialismin (sosiaalidemokratian ja kommunismin), jota hän kutsuu SOSIAALISEKSI EUGENIIKAKSI (= rotuhygieniaksi), tarkoituksena on tuhota ”aatelisto”, so. porvaristo, jotta päästäisiin ”epäoikeudenmukaisesta eriarvoisuudesta” ”tasa-arvon” kautta ”oikeudenmukaiseen eriarvoisuuteen”, so. juutalaisvaltaan. Tässä, juutalaisvallan luomisessa, on hänen mukaansa sosiaalidemokratian ja kommunismin ”korkein historiallinen missio” (”Praktischer Idealismus”, s. 56/57).

Triumviraatin äänitorvena Otto von Habsburg toteaa, että…

…nationalisti on poliittisesti moraaliton,
koska hän sortaa kaikkea vierasta (nationalisti tarkoittaa isänmaallista ihmistä).

Nationalismi (esim. suomalaisuus) sisältää olennaisena elementtinä vihan (”Damals begann unsere Zukunft”, s. 67)!
Suomalaisuus ja suomalainen isänmaallisuus on sosialistien ja juutalaisten mukaan vihan ilmaus!

Mitä tulee toteuttamistapoihin, niin Coudenhove-Kalergi toteaa:

KOULU ja LEHDISTÖ (nyk. tietenkin myös TV ja muut sähköiset välineet) ovat ne kaksi instanssia, joiden avulla maailma on mahdollista uudistaa ja jalostaa verettömästi, ilman väkivaltaa. Koulu ravitsee tai myrkyttää lapsen sielun, lehdistö ravitsee tai myrkyttää aikuisen sielun. Koulu ja lehdistö ovat kummatkin nykyisin (v. 1925) henkeä vailla olevan älymystön hallussa: niiden takaisinsaaminen on jokaisen aatteellisen poliitikon, jokaisen aatteellisen vallankumouksen korkein tehtävä (”Praktischer Idealismus”, s. 37).
Juutalaiset hallitsevatkin Suomen yliopistoja, koululaitosta ja mediaa nykyisin suvereenisti.

Coudenhove-Kalergi asettaa Euroopan VALLANKUMOUKSELLISEKSI elementiksi sen, että Euroopasta poistetaan rajat strategisessa, taloudellisessa ja kansallisessa mielessä (e.m.t., s. 173). Ei siis ole Suomen taloutta eikä suomalaisuutta. Ei ole Suomea. Suomi on vallankumouksella (EU:lla) lakkautettu olemasta.

Coudenhove-Kalergin mukaan sodat poistetaan tuomalla niiden tilalle ”taloudellinen taistelurintama”, boikotit ja esteet (e.m.t., s. 183). Sota rahasta ja taloudella pakottaminen. Sehän täällä nyt vallitseekin. Kalergi-suunnitelman toteutus on täydessä vauhdissa.

Euroopasta tehdään suunnitelmallisesti rotusekoitusta, jossa ei ole kansallisuuksia (esim. ”suomalaisia”) eikä niiden itsemääräämisoikeutta (hallintaoikeus siirretään juutalaisille). Kalergi pitää maailmaa kyvyttömänä hallitsemaan itseään, ja siksi hän julistaa uuden maailmanjärjestyksen: LUOMALLA GLOBAALI DEMOKRATIA JUUTALAISTEN JOHTAMA IHMISKUNTA saavuttaa rauhan, kulttuurin ja ravinnon. Raamatussa Joh. 8:44 sanoo kuitenkin juutalaisista:

Te olette isästä perkeleestä.
Huimalla vauhdilla etenevä juutalaismahti on siis perkeleen mahtia. Kansa sekoitetaan sekarotuiseksi sekoitukseksi ja sitten luodaan kansanvalta (demokratia) – näin tuhotaan alkuperäisten rotujen ja heimojen (esim. suomalaisten) valta ja tuhotaan ne.

Kansalaisuusmääritelmäkin on muutettu: enää kansalaisuus ei perustu perinteisiin, syntyperään ja kulttuuriin vaan ”perustuslakikuuliaisuuteen”. Kuka tahansa siis voi tulla Suomeen ja tulla hetkessä suomalaiseksi!

Mainitun triumviraatin lisäksi Kalergi-suunnitelman (suunnitelma Euroopan tuhoamiseksi) toteuttajiin kuuluvat mm. Saksan ent. liittokansleri Konrad Adenauer, Englannin Winston Churchill, juutalaiset pankit, USA:n media, vapaamuurariliike ja CIA. Saksan entinen liittokansleri Helmut Kohl on ylistänyt Kalergi-suunnitelmaa.

Kalergi-suunnitelma on korvannut Morgenthau-suunnitelman (joka tähtäsi pelkän Saksan tuhoamiseen). Juutalaisten lisäksi Euroopan tuhoamista Kalergi-suunnitelmalla ajaa voimakkaasti USA, joka on juutalaisuuden sätkynukke.

Vuoden 2000 lopussa Euroopan sanomalehdissä kerrottiin YK:n suosituksesta, että EU toisi seuraavan 50 vuoden aikana EU:hun 650 miljoonaa siirtolaista (EU:ssa lienee nyt noin 500 miljoonaa asukasta!), joilla muka korvattaisiin syntyvyyden lasku. Tämän YK:n juutalaiset ovat perustaneet tämänhetkiseksi päämajakseen, ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen ja siirtää se myöhemmin Israeliin. YK:n peruskirjan laati juutalaispankkiiri Warburg.

Eurooppa ei kuitenkaan tarvitse 650 miljoonaa siirtolaista, sen sijaan suunnitelma tuhota Eurooppa tarvitsee. Meidät on määrä hävittää 50 vuodessa! Pakollinen sekoittuminen vieraisiin ihmisiin ja pakollinen kulttuurista ja kielestä (kieleksi suunniteltu englantia tai esperantoa) luopuminen tarkoittaa käytännössä kansanmurhaa. Tietä raivataan aborttilainsäädännöllä ja ehkäisyvälineillä. Omat tapettava ja tilalle aasialaisia ja mustan rodun edustajia!

Jo vuonna 1915 juutalaispäällikkö Nahum Goldmann julisti, että kaikki ei-juutalaisten kulttuurit ja traditiot on tuhottava demokratialla (kyllä: DEMOKRATIALLA!). Hän sanoi, että tämä on välttämätöntä juutalaisten intressien kannalta.

Ja kirjassaan ”Jüdische Geschichte, jüdische Religion” juutalainen professori Israel Shahak ilmoittaa, että juutalainen diktatuuri, jota Kalergi Eurooppaan ja maailmaan vaatii, on jo todellisuutta!

Kun EU:n perustajaisä Richard Coudenhove-Kalergin kirjoituksia katsoo, ei liene epäilystä siitä, että hän on 1900-luvun suurin rasisti. Paneurooppa-opillaan hän tahtoo tuhota muut kansat ja säilyttää yhden: juutalaiset. Jopa EU:n lippu julistaa juutalaista diktatuuria, Israelin kahtatoista heimoa (joita lipun 12 tähteä kuvaavat; lipun on tuonut EU:n lipuksi juuri Coudenhove-Kalergi, joka jo 1920-luvulla esitti sinisen lippunsa Euroopan lipuksi, ”sininen taivas häiriintymättömän rauhan vertauskuvana”). Kalergin mukaan juutalaisilla on ”parempi veri” (”Praktischer Idealismus”, s. 45). EU:ssa on kyse vallankaappauksesta ja laajoista kansanmurhista (toteutetaan tuhoamalla kansojen itsemääräämisoikeus, kulttuuri, perinteet, kansalaisrauha ja myöhemmin myös kieli pääasiassa siirtolaisuudella; aseina MEDIAKONTROLLI, ASEET ja RAHAVALTA, joilla kansojen parlamentit ja hallitukset alistetaan). Jo v. 1924 Kalergi vaati juutalaisten vallankaappausta Euroopassa ”monikulttuurisuuden” nimissä.

Vapaamuurari Coudenhove-Kalergi toteaa v. 1925:

Nykyisen politiikan kaaos päättyy vasta kun henkinen aristokratia (so. juutalaiset) on riistänyt haltuunsa yhteisön vallankäytön välineet: ruudin (so. aseet), kullan (so. rahan) ja painomusteen (so. tiedotusvälineet) (”Praktischer Idealismus”, s. 32-33).
Juutalais-amerikkalainen ”Imperiumi” omistaa enemmistön eurooppalaisistakin uutistoimistoista, joten lähde, josta tiedotusvälineet tietonsa ammentavat, on läpikotaisin myrkyttynyt. Imperiumi suoltaa tuuteistamme aivopesua (mm. holokaustihuijausta) ja propagandaa. USA merkitsee suurta vaaraa maailman kansojen itsemääräämisoikeudelle. Kaikilla mantereilla se pyrkii murtamaan kansojen tahdon.

V. 1966 Coudenhove-Kalergi kirjoitti:

Seuraavat viisi vuotta paneurooppaliikkeessä tähtäsivät pääasiassa tähän päämäärään: on saatava parlamentit pakottamaan hallituksensa ryhtymään Paneuroopan toteuttamiseen (”Paneuropa 1922 bis 1966”, s. 76).
Tässä kylmästi sivuutetaan Euroopan kansojen oma sana. Jo vuonna 1948 Kalergi onnistui tekemään määräajoin kokoontuneesta ”Eurooppalaisten parlamentaarikkojen kongressista” työkalunsa Kalergi-suunnitelman toteuttamiseksi, so. Euroopan hallitusten ”pakottamiseksi”. Siellä perustettiin ”Eurooppaneuvosto”, ja Saksan delegaation johdossa oli CIA:n tukema Konrad Adenauer, joka kuului kiinteästi Kalergin joukkoihin jo vuodesta 1926. Ylistettyään Adenaueria Coudenhove-Kalergi uhkaa:

Niin kauan kuin (Saksan) Liittotasavalta pitää kiinni Adenauerin perinnöstä, sen tulevaisuus on turvattu; heti kun se luopuu tästä perinnöstä, se allekirjoittaa kuolemantuomionsa (”Donau-Bote”, huhti-toukokuu 1972, s.1).
Mainitsen toisenkin uhkauksen Saksan kohdalla (lähde: Honsik: Rassismus legal, s. 42): Saksalainen juutalaisjohtaja, prof. Michael Wolffsohni, esitti 25.9.2002 Jüdische Allgemeine Zeitungissa ehdot saksalaisten ja juutalaisten yhteistyölle Saksassa: Saksalaisten on hyväksyttävä ulkomaalaisten jatkuva muutto Saksaan, läntiseen liittoutumaan kuuluminen ja Israel-kritiikistä luopuminen. Hän kielsi puhumasta juutalaislobbyn olemassaolosta USA:ssa ja vaati luopumista saksalaisesta kulttuurista ”johtokulttuurina”. Hän kehotti CSU- ja CDU-puolueita luopumaan kristinuskosta! Ellei näihin ehtoihin suostuttaisi, hän uhkasi Saksan juutalaisten ja Saksan turkkilaisten liittoutuvan Saksan saksalaisia vastaan.

Suomen kansalta on jäänyt suureksi osaksi pimentoon se rooli, joka omilla poliitikoillamme on Kalergi-suunnitelman toteuttamisessa. Poliitikkomme ja puolueemme ajavat EU:ta (ainakin karttavat sen todellisen luonteen paljastamista) ja siten Suomen kansan lopullista tuhoutumista. Oma esivaltamme on pahin vihollisemme.

Euroopan kansojen tuhoamisen suunnittelussa (siis EU:n perustajaisinä) Coudenhove-Kalergilla oli kumppaneinaan toinen massamurhaaja, Tsekkoslovakian ulkoministeri Edvard Benesh, ja Saksan kuningassuvun vesa Otto von Habsburg. Benesh karkotti toisen maailmansodan jälkeen Tsekkoslovakian sudeettialueilta n. 3 miljoonaa saksalaista ja tapatti heistä n. 300 000. Otto von Habsburg kutsuu Euroopan kansojen tuhoajaa Coudenhove-Kalergia ”Euroopan profeetaksi” ja Stalinia, suurta massamurhaajaa, ”erittäin suureksi henkilöksi, jolla on kiistämättömän nerokkaita ominaisuuksia”, ja jatkaa, että ”Stalin aina ajatteli maansa ja puolueensa parasta” (”Damals begann unsere Zukunft”, s. 133). Ja koska massamurhaajan ihannointi on massamurhien hyväksymistä, voidaan sanoa, että EU:n kolme perustajaisää ovat massamurhaajia. Myös Coudenhove-Kalergi ylisti juutalaisia kommunistisankareita ”itä- ja keskieurooppalaisessa vallankumouksessa”, jossa tuhottiin kymmeniä miljoonia ihmisiä ja jossa murhatöiden toteuttajajärjestön (Salaisen poliisin) johtajat olivat miltei yksinomaan juutalaisia (”Praktischer Idealismus”, s. 51).

Kalergi-suunnitelmassa ”rauha” toteutetaan väkivallalla, ”demokratia” tarkoittaa siinä itsemääräämisoikeuden kumoamista ja ”monikulttuurisuus” kulttuurien tuhoamista. ”Lehdistön vapaus” tarkoittaa propagandaa, ”hyvinvointi” köyhtymistä ja velkaorjuutta, ”historiankirjoitus” valehtelemista (esimerkkinä holokaustihuijaus ja vaikeneminen siitä, että liittoutuneet teurastivat pääosin sodan jälkeen rikollisesti 13-15 miljoonaa saksalaista). ”Rasismin kieltämisen” varjolla toteutetaan historian suurinta kansanmurhaa, rotujen hävittämistä. Tässä on kyseessä äärimmäinen rasismi.

Europarlamentaarikko Inigo Mendez Vigo ylisti v. 2003 Coudenhove-Kalergin ansioita ja vakuutti, että EU JATKAA TÄMÄN VIITOITTAMALLA TIELLÄ. Jopa itävaltalaispoliitikko Jörg Haider, joka muka halusi pysäyttää siirtolaistulvan Eurooppaan, kuuluu Kalergin paneurooppaliikkeen johtoon ja todellisuudessa ajaa siirtolaisuutta (Österr. Nationalrates Wortmeldung von Parlamentspräsident Andreas Khol vom 19/20/5/1999).

Siirtolaisuuden on laskettu olevan (Saksassa) kymmenen kertaa kalliimpaa kuin yhteiskunnan panostus lapsiin (Honsik: Rassismus legal, s. 36). Pääosa siirtolaisuudesta suuntautuu suoraan sosiaaliturvajärjestelmään ja tuhoaa sen. Siirtolaisuuden vastaanottaminen, johon Euroopan kansat on pakotettu niiden tuhoamiseksi, tapahtuu lasten, eläkkeiden, talouden ja koulutustason kustannuksella. Siirtolaisuudella pyritään myös kylvämään epäsopua Euroopan maihin, kun eri kulttuurit ”törmäävät” toisiinsa. Tämäkin ajaa kansojen ja rotujen heikentämistä. Euroopan projekteista tärkein on kansojen etnisen tuhoamisen rahoittaminen.

Kanadalaisen ”Saksan ja Euroopan tutkimuksen keskuksen” johtaja Jeffrey Peck totesi v. 1993:

Toivon, että ajan myötä saksalainen valtiokokonaisuus muuttuu puhtaasti valkoisesta ja kristillisestä ruskeaksi, keltaiseksi ja mustaksi, islamilaiseksi ja juutalaiseksi. Lyhyesti sanoen: saksalaisen identiteettikäsityksen on muututtava.
Ns. globalisaatiolla juutalais-amerikkalainen ”Imperiumi” pyrkii siihen, että kansallisten talouksien suojamekanismit murretaan ja siten saadaan ote tehtaista, pankeista, konserneista, televisiosta ja lehdistöstä. Tätä suomalaisen elämän joutumista vihollismielisten tahojen valtaan ajaa Suomen johto, ja minusta tässä toteutuu maanpetos. Yhä useammat ihmiset ymmärtävät, ettei globalisaatio tarkoita mitään muuta kuin alistamista USA:n ja sen rahavallan alaisuuteen (tämä on demareiden mielisuunnitelma).

EU:ssa Euroopan kansat myös ryöstetään koronkiskontaan perustuvalla keskuspankkisysteemillä (EKP; rahajärjestelmä on siinä väkisin velkaannuttava pyramidihuijaus), ja tämä yksin on syypää taloudellisiin ongelmiimme ja tosiasialliseen köyhtymiseemme. Se mikä täällä on, pyörii velan varassa. Myös monipuoluejärjestelmä on kehitetty sitä silmälläpitäen, että kansat kuluttaisivat voimansa keskinäiseen tappeluun. Tuhoamisemme etenee suunnitelmallisesti ja varmasti. Poliitikkomme ovat sen tärkeimpiä toteuttajia.

Presidentti Clintonin entinen juutalainen neuvonantaja, professori Joseph Stiglitz, kuvaa kirjassaan ”Die Schatten der Globalisierung” Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin sortotoimia: maita, etenkin kolmannen maailman maita, ryöstetään, niiden hallituksia syöstään vallasta, niille annetaan taakkoja, joita ne eivät kykene kantamaan, ne kiedotaan suunnitelmallisesti velkaorjuuteen, joka johtaa alati kasvavaan köyhtymiseen ja työttömyyteen.

Sosiaalidemokraattinen päätoimittaja Peter Pelinka (Itävalta) kirjoittaa ”News”-lehdessä 12/2000 (s. 52):

Jos EU otetaan vakavasti, sen sisällä ei ole enää kantaväestöä ja ulkomaalaisia – – Kansallisvaltioiden käsite on peräisin menneiltä vuosisadoilta, ja se on menneisyydessä synnyttänyt monia sotia. Nyt se pitäisi kantaa hautaan, kun talous, tiedonvälitys ja kulttuuri globaalistuu.
Näin sosiaalidemokraatit heittävät kansojen itsemääräämisoikeudet tunkiolle ja käytännössä tuhoavat kansat. Armeijatkaan eivät enää puolusta isänmaata vaan osallistuvat juutalais-amerikkalaisen Imperiumin sotiin kaikkialla maailmassa.

Ristin sijaan suurin osa eurooppalaisista kirkoista on hyväksynyt Euroopan lipun tunnukseksi Israelin kahtatoista heimoa, juutalaisuutta, kuvaavat 12 tähteä. Ne ovat myös hyväksyneet iskulauseen Euroopasta ”kolmen suuren kulttuurin (tai maailmanuskonnon) Eurooppana”, luopuneet siis kristillisestä Euroopasta. Jopa EKD (die Evangelische Kirche Deutschlands; Saksan evankelinen kirkko) on tunnustanut Saksan kollektiivisen syyllisyyden (toisessa maailmansodassa) ja siten hyväksynyt kaikki syytökset (esim. syytöksen ”holokaustista”), jotka liittoutuneiden sotapropaganda on Saksaa vastaan esittänyt! Tällainen ei ole mikään Kristuksen ja totuuden kirkko! Muutenkin kaikkialla Euroopassa (myös Suomessa) teologisista tiedekunnista ja kirkoista on tullut juutalaisuuden pesäkkeitä.

Puolueet ”valtioina valtiossa” ovat myös ”Imperiumin” keksintöä. Tällaiset puolueet, jotka eivät nouse kansan tahdosta vaan ovat elimiä, jotka määrittävät kansan tahdon, tuhoavat valtiot ”demokratian” nimissä. Vaaleissa tulisi äänestää miehiä, ei puolueita. Juutalais-amerikkalainen ”Imperiumi” säätelee puolueiden toimintaa ja siten koko Suomea.

Prof. George Kourvetaris kirjoittaa:

Ihmisten vaihtuminen uudessa yhteenliittymässä (EU:ssa) muuttaa Euroopan historiaa yhden ainoan sukupolven aikana perin pohjin. Jos silloin vielä on joitakin kansallismielisiä tai etnisiä ryhmiä, jotka eivät sellaista yhteenliittymää (EU:ta) hyväksy, heidän poliittinen vaikutusvaltansa on niin pieni, etteivät he kykene irrottamaan maataan ”Euroopan Yhdysvalloista” (prof. Kourvetariksen kirjoitus ”Europe Comes to Age: The Economic and Political Integration of EEC”, lehdessä ”Journal of Social, Political and Economic Studies” 2/1986).
Näin kylmäverisesti suunnitellaan länsimaiden tuho; kansat petetään.

Kuka sallii ”valtiasihmisten” (juutalaisten) ryöstää isänmaansa, sitten tyrannisoida sitä, asettaa sen holhouksen alaiseksi ja sitten lopuksi rotuohjelmalla antaa sille ruman lopun? Kykeneekö, vastoin Coudenhove-Kalergin sanoja, Suomi vielä nousemaan Suomeksi ja välttämään tuhoutumisen? Kykeneekö Suomi sivuuttamaan päättäjänsä, vihollisensa?

Nahum Goldmann, sionistisen maailmanjärjestön (1956-68) ja juutalaisen maailmankongressin (1949-78) presidentti, paljastaa kirjassaan suunnitelmat siitä, kuinka eurooppalaiset kulttuurit tuhotaan:

Aikamme ensimmäinen tehtävä on tuhoaminen: kaikki sosiaaliset järjestelmät ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka systeemi on luonut, täytyy tuhota, yksittäiset ihmiset täytyy repäistä irti perityistä ympäristöistään; mikään perinne ei saa enää olla pyhä, vanha on nyt sairauden merkki. Voimat, jotka suorittavat tämän tuhoamistyön, ovat taloudellis-sosiaalisella alueella kapitalismi, poliittis-henkisellä tasolla demokratia (”Der Geist des Militarismus”, s. 37).
Jerusalemilainen historioitsija Jesiah Tishbi kertoo:

Israelin läsnäolo kansojen joukossa parantaa maailman mutta ei maailman kansoja – – se ei tuo kansoja lähemmäksi pyhyyttä vaan päinvastoin ottaa heiltä pyhyyden pois ja niin TUHOAA HEIDÄN KYKYNSÄ OLLA OLEMASSA. – – Täydellisen pelastumisen tarkoitus on TUHOTA KAIKKIEN KANSOJEN ELINVOIMA (Torah ha-Rave-ha-Kelippah be-Kabbalat ha-Ari, s. 139-142).
Kalergi-suunnitelma on siis Richard Coudenhove-Kalergin juutalaisten varaan rakentama suunnitelma Euroopan kansojen TUHOAMISEKSI verettömästi. Kansojen identiteetti tuhotaan nihiloimalla niiden isänmaallisuus (nationalismi) ja kulttuuri (roskakulttuurilla ja monikulttuurisuudella). Niiden lisääntymistä estetään (ehkäisyvälineet, abortit, naiset töihin, perheet hajotetaan). Ne tuhotaan sekoittamalla ne siirtolaisilla sekakansoiksi, joilla ei ole omaa identiteettiä eikä kulttuuria eikä tahtoa, on vain keskinäistä riitelyä ja nahistelua, kuten nyt Euroopassa.

Tämä suunnitelma on EU, jossa ”isänmaallisuus” romutetaan kertaheitolla ja kansat sidotaan koronkiskontaan perustuvaan keskuspankkiin (EKP:hen) ja siten juutalaisen pankkieliitin orjuuteen.

EU:ssa siirtolaisten maahantuonnista on tullut velvollisuus. EU:n perustajaisä Coudenhove-Kalergin mukaan Euroopan kansat pyritään sammuttamaan etnisessä – siis rodullisessa ja kulttuurisessa – mielessä. Tilalle nousee ”ainoa rotu”, juutalaiset, hallitsemaan identiteettinsä menettäneitä kansoja. Kansat pyritään tuhoamaan täydellisesti, etteivät ne enää nouse tavoittelemaan itsemääräämisoikeutta. Tällainen ”sammuttaminen” merkitsee käytännössä todellista kansanmurhaa. Tämän tuhoamistyön toteuttamista varten Suomeen on asetettu nukkehallinto (puolueet ovat amerikkalais- ja juutalaisvallan – suuren rahan – paikallisia toimielimiä: ne eivät vahingossakaan paljasta totuutta EU:sta [juutalaisdiktatuurista] tai pyramidihuijaukseen perustuvasta EKP:n rahajärjestelmästä, saati holokaustihuijauksesta).

Kalergi itse ei ole juutalainen (äiti japanilainen, isä eurooppalainen aristokraatti, jonka sukujuuret ovat monella taholla, esim. Kreikassa), mutta hän oppi ”antisemitismiä” vastaan taistelevan isänsä peruna nostamaan ylös juutalaisia ja ihailemaan heitä ”ylempänä rotuna”. Coudenhove-Kalergi (kuoli v. 1972) haluaa nostaa juutalaiset Euroopan ja maailman hallitsijoiksi. Kalergin ajatukset selviävät parhaiten antologiasta ”Praktischer Idealismus” (1925), jota Gerd Honsik, joka nyttemmin on tyrmässä paljastustensa vuoksi, käsittelee kirjassaan ”Rassismus legal?”, tarkoittaen kirjansa nimellä juuri muiden rotujen mitätöimistä juutalaisrodun kustannuksella. Toinen kirja, jota Honsik teoksessaan käsittelee, on Kalergin kirja ”Paneuropa 1922 bis 1966”. Paneuropa = EU. Kirja ”Praktischer Idealismus” löytyy osoitteesta

http://www.archive.org/details/PraktischerIdealismus1925

EU on määrä laajentaa maailmanlaajaksi, ja sen johdossa on oleva juutalaisrabbeista koostuva diktatuurielin. Kyseessä on siis viime kädessä toisella nimellä kulkeva kommunismi (myös sanaa ”globalisaatio” on käytetty), jonka ydin on juutalaisjohtoinen keskuspankki. Juuri tästä ”Pan-Euroopasta” Coudenhove-Kalergi itse puhuu monissa teoksissaan (n. 20 kappaletta). Hän on EU:n (paneurooppa-ajatuksen) isä, ja hänen toimiensa ja kirjojensa johdosta EU:ta alettiin toteuttaa, ja esim. v. 1927 suomalainen H. Holma oli mukana tässä liikkeessä. Nykyisin kaiketi koko Suomen johto.

lähde : nn

 

kommenttia
  1. Päpy sanoo:

    Dreyfusin juttu

    http://carolynyeager.net/heretics-hour-dreyfus-affair-guilty

    Jokaisen olisi syytä kuunnella tämä podcast, jossa Carolyn Yeager ja Margaret Huffstickler kertovat Dreyfusin jutusta. Kaikki, mitä luulet tietäväsi aiheesta, on melko varmasti valhetta. Harvat nimittäin ovat selvillä tapahtumien todellisesta luonteesta. Tässä petoksessaan juutalaiset ovat onnistuneet erittäin hyvin. Vaikka juttu on yhtä törkeä kuin Leon Frankin juttu, silti ihmisillä on juutalaisten kannalta edullinen kuva jupakasta. Holohoaxin ja maailmansotien historian osalta valheet ovat paljastuneet jo kauan sitten, mutta tässä aiheessa juuri missään ei esitetä totuutta, joka on yhtä selvä faktojen valossa eli virallinen versio yhtä törkeästi valehdeltu.

    Dreyfusin syyllisyydestä on selvät todisteet. Hän todellakin vakoili yleisesikunnassa saksalaisten laskuun. Hän oli peluri, joten vaikka hän oli varakas ja varakkaan naisen kanssa naimisissa, hän joutui hankkimaan rahaa paheittensa vuoksi. Arvokkaita sotasalaisuuksia paljastui, mutta toisaalta vastavakoilu sai selville vuodon. Dreyfus paljastui käsialansa vuoksi. Käsialatutkijoille ei kerrottu, kenen käsialasta oli kyse, koska heilla olisi saattanut olla jotain sympatioita. Mielenkiintoista oli se, että kun Dreyfus viimein sai vihiä siitä, mitä oli tekeillä, hän yritti muuttaa käsialaansa. Kaiken kaikkiaan hän oli melko epäpätevä vakooja ja hän herätti epäilyksiä jo tekemällä muistiinpanoja silloin, kun se ei ollut sallittua, tai liian röyhkeästi arkaluonteista aineistoa kopioimalla ja kuljettamalla. Hän väitti olleensa oikealla asialla tuolloin. Hän myös yritti päästä käsiksi kaikkeen mahdolliseen epäolenaiseenkin salaiseen materiaaliin melko silmiinpistävästi.

    Oli virhe jättää mies pidättämättä ensimmäisen kuulustelun jälkeen. Asia vuosi lehtiin. Ranskan päärabbi kävi suoraan välittömästi Pariisin poliisipäällikön puheilla. Hän uhkasi koko Ranskaa sodalla, joka jakaisi maan kahtia, jos Dreyfusta syytettäisiin. Dreyfus oli tavannut mitä ilmeisimmin henkilön, joka oli luvannut hänelle yhteisönsä tukea. Hänet varmasti vannotettiin kiistämään kaiken. Ilmeisesti juutalaisille olisi ollut kova pala tunnetun ja yleisesikunnan ainoan juutalaisen paljastuminen maanpetturiksi. Tietysti Talmud ja muu oppi määrää jo muutenkin, että juutalaista ei saa tuomita ei-juutalaisessa oikeudessa ja että juutalainen saa tehdä ei-juutalaiselle mitä hyvänsä.

    Todisteet olivat selvät ja Dreyfus tuomittiin Pirunsaarelle. Juutalaisyhteisö kuitenkin toimi. Koko maailman lehdistö valjastettiin kampanjoihin Dreyfusin puolesta ja Ranskaa vastaan. 35 miljoonaa frangia on havaittu virranneen Ranskaan ulkomailta Dreyfusin puolustukseksi. Tuomiota yritettiin saada nurin. Tässäkin blogissa on todettu, että Ranska oli v. 1894 jo sata vuotta ollut Rothschildien tasavalta. Juutalaisilla oli suunnaton valta esim. vapaamuurarien kautta. Vaikka Ranska on katolinen, vapaamuurarit ja vasemmisto ovat perinteisesti avoimesti uskonnonvastaisia.

    Tilasto-osaston päällikkö Henry pakotettiin eroamaan. Ilmeisesti hänet myrkytettiin jo tuolloin, koska ero johtui terveydellisistä syistä. Uusi turvallisuuspäällikkö Pickuard osoittautui pian lausuntojaan myöten Dreyfusin ja juutalaisten liittolaiseksi. Hän palkkasi vastaavan asenteen omaavan lakimiehen ja todistetusti jutun aineisto ei ollut tarpeeksi suojattu. Sinne ilmestyi väärennettyä materiaalia, jolla yritettiin saada syytä Dreyfusin sijaan toiselle, unkarilaissyntyiselle Esterhazylle, joka välillä otti syyt päälleen, etenkin sen jälkeen, kun oli paennut Englantiin. Hän oli rahapulassa ollut hämärä tyyppi, joka oli läheisissä suhteissa juutalaisiin. Pian hän kuitenkin kiisti syyllisyytensä. Hänen sijaansa syytettiin turvallisuuspoliisin aiempaa päällikköä Henryä, joka teki oudon itsemurhan ennen kuulusteluja. Hänellä oli veitsi väärässä kädessä ja kaula oli katkaistu molemmilta puolilta. Hänellä oli juuri ollut sanojensa mukaan tärkeää kerrottavaa ja vaimolleen hän oli kertonut juuri olleensa kunniallinen ja syytön. Myös kärsineensä kovasti, mikä viittaisi myrkytykseen. Hänen luonaan olikin vieraillut mystinen henkilö, joka oli juottanut rommia Henrylle. Suomalainen wiki väittää Henryn tunnustaneen, mutta tosiasiassa hänen syykseen vain luettiin kaikki hänen kuolemansa jälkeen. Ilmeisesti pidätys tehtiin esittämällä eräs asiakirja, jonka Henry olisi myöntänyt tekemäkseen, mutta tämä väärennettiin pian toisenlaiseksi. Juutalaiset olivat päässeet rellestämään omassa asiassaan Ranskassa kätyriensä kautta tuolloin ja sittemmin joka puolella ja eritoten wikipediassa, joka on juutalaisten pyörittämä. Tosiasiassa yleisesikunnassa oli vastustettu muutoksia, henkilövaihdoksia ja tuomion revisiota ja arvattu juutalaisten myötäilyn johtavan kostotoimiinja puhdistuksiin. Dreyfusin syyllisyys oli selvä ja Pickuardin toiminta ymmärrettiin yleisesti vehkeilyksi.

    Pornografinen roskakirjailija Emile Zola haastettiin loanheitostaan oikeuteen, hävisi oikeusjutun ja pakeni oikeutetun tuomion saatuaan myös Englantiin eli hän teki toisin kuin oli uhonnut tekevänsä. Hänet esitetään nykyisin suurena sankarina. Hän oli kuitenkin kommunisti, joka oli kai ostettu. Hän tuomitsi kaikki Dreyfusin syyttäjät ja lähes koko Ranskan antisemitistisiksi vehkeilijöiksi ja armeijan vielä rikollisiksi murhaajiksi. Armeijan häpäisystä ilman todisteita ei pidetty, joten Zola oli yleisesti halveksittu tuolloin. Paljon myöhemmin vasta hänen tuhkansa siirrettiin Pantheoniin jne.

    Valtava painostus johti uuteen oikeusjuttuun, jossa Dreyfus tuomittiin uudelleen, mutta armahdettiin. Ranskaa oli uhattu jo kansainvälisellä boikotilla esim. seuraavan vuoden maailmannäyttelyn suhteen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Dreyfusin kannattajat vaativat hänen julistamistaan syyttömäksi. Tämäkin onnistui viimein, kun maan lakia oli muutettu juutalaisille mieleiseksi. Kun Dreyfusin kannattaja pääsi myöhemmin sotaministeriksi, hän erotutti kaikki katoliset ja korvasi heidät vapaamuurareilla ja luottomiehillään. Armeijaa ja hallintoa siis puhdistettiin. Dreyfusin kannattajat saivat hegemonian ja he (juutalaiset) järjestivät I maailmansodan. Revisiota vastustanut henkilö kuoli oudosti juutalaisen prostituoidun luona. Hänestä olisi saattanut tulla presidentti, joka ei olisi aloittanut sotaa ym. On erittäin merkittävää, että vasemmistolaiset sotapoliitikot (esim. Clemenceau ja Poincare) pääsivät valtaan nimenomaan Dreyfuss-väännön avulla. Tämä mahdollisti I maailmasodan. Useat tärkeät ihmiset Ranskassa paheksuivat sitä, että vasemmistolaiset ja juutalaiset saivat vallan ja ensin häpäisivät armeijan ja sitten tapattivat kansalaiset turhassa sodassaan. Monet Panama-skandaalissa tahriutuneet nimet olivat tehneet paluun.

    Miten kaikki esitetään nykyisin? Esim. Uuden Suomen ammattimaiset juutalaisproagandistit lehden huijausblogistanissa (monet luulevat, että siellä on poliitikkojen ja ”tavallisten ihmisten” blogeja ilman ohjelmallisuutta ja kokonaisohjausta) esim. paasaavat ”läpensä katolisesta Ranskasta”, jossa vallinnut antisemitismi huipentui fasististen kenraalien kampanjaan juutalaisia vastaan. Vain sen vuoksi olisi järjestetty lavastettu häväistyskampanja juutalaista upseeria vastaan. Tämä olisi johtanut sitten juutalaisten puhdistamiseen armeijasta ja yleisemminkin juutalaisvainoihin tms. Näin asia esitetään esim. aiheesta tehdyissä ohjelmissa. Kunnolliset voimat siis kuitenkin onnistuivat ihmeen kaupalla voittamaan. Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. Juutalaiset käyttivät valtaansa ja aloittivat kampanjan, jossa käyttivät koko kv. koneistoaan saadakseen vaarallisen suurrikollisen vapaaksi ja tuomiotta. Tämä onnistui, mikä on aivan käsittämätöntä, jollei tunne Ranskan tilannetta. Todellisuudessahan Ranskassa oli enemmistö isänmaallista ja kunnon väkeä. Katolisia ym. Tietenkin vasemmistolaisuudella oli vahvat perinteet, mutta valtaosa vasemmiston riveihinkin huijatuista vielä pitkän mädätyksen tarpeessa. Todellisuudessa sielläkin kyse oli siitä, että pieni eliitti omasi taloudellisen ja poliittisen vallan ja tämä oli juutalaisten ohjauksessa ja taksussa. Sen ja lehdistön avulla pidettiin muu osa kansasta pimennossa kaikista asioista. Petollinen eliitti sai tahtonsa läpi, vaikka tässä asiassa kansakunta oli armeijan puolella ja revisio hyvin epäsuosittu. Kelpo ihmiset yrittivät saada vakoojan tuomiolle, mutta tähän puututtiin vaikutusvaltaisilta tahoilta. Syytteessä ei ollut minkäänlaista rasismia takana, vaan nimenomaan vakoilutoiminta, johon syyllinen sattui olemaan juutalainen.

    Esim. saksalainen tunnetttu sosialidemokraatti Karl Liebknecht oli sitä mieltä, että Dreyfus oli syyllinen. Hän ei koskaan uskonut syyttömyyteen. Hän oli perehtynyt oikeudenkäyntiin ja juttuun aineistoja myöten. Hän oli hämmästynyt siitä, kuinka erilainen kuva tapahtumista esitettiin Ranskan ulkopuolella. Ranskassa kaikkea ei pystytty salaamaan. Liebknechtillä oli myös korkean tason tietoa asioista. Hän näki heti saksalaisten reaktiosta asiaan, että Dreyfus oli syyllinen. Syyttömien syyttämisen sattuessa saksalaisten vakoojiksi Saksassa reagoitiin eri tavalla.

    Kyseessä oli siis Leon Frankin jutun tapainen tapahtumasarja, jossa todella kauhistuttavaa rikollista alettiin pestä puhtaaksi ja pestään edelleen koko kv. juutalaisuuden voimalla. Kuten Frankia ja juutalista mafiaa mainostamaan ja tukemaan perustettiin ADL, myös Dreyfusin puolustuskampanjat synnyttivät järjestön ”The League of the Rights of Man”. Tämä kunnostautuu edelleen muiden vastaavien juutalaisjärjestöjen tapaan orja-Ranskassa syyttämällä holokaustin epäilijöitä ym. ja vaatimalla rahaa heiltä maan käytäntöjen mukaisesti.

    Valitettavasti ihmiset uskovat juutalaisten jo lähes totaalisesti pyörittämien ja hallitsemien yhteiskuntien viralliseen valehteluun asiassa kuin asiassa, mutta etenkin Dreyfusin tapauksessa. Konnat ovat sankareita ja kunnon ihmiset jotain aivan hirveää. Koko juttu on kuin holohoax. Menneet polvet väärennetään hirvittäviksi antisemiiteiksi ja sitten tämän perusteella vaaditaan koko kulttuurin muutosta juutalaisten taholta ja heidän proxyjensä (ennen koko vasemmisto, nykyisin joka ikinen puolue ja ideologia lähes) kautta. Ihmiset hylkäävät sitten ison osan kulttuuriaan pesuveden mukana silkan valehtelun innoittamana ja juutalaisten heitä paimentaessa kuin karjaa mieleisiinsä muutoksiin. Tosiasiassahan siis muutos ei merkitse minkään mielipuolisen ennakkoluulon hävittämistä, vaan sitä, että juutalaisia vastaan ei saa enää puolustautua eikä heistä edes puhua. Vaikka monikaan ei ymmärrä tässä tapauksessa Dreyfusin olleen rikollinen ja siis vaadittavan juutlaisille täydellistä immuniteettia, niin ihmiset eivät ymmärrä sitä, että antisemitismiksi mielletään ihan asiallinenkin esitys juutalaisten toimista ja niistä varoittaminen. Totalisella vallankäytöllä juutalaiset pystyvät kertomaan vain oman versionsa antisemitismistä syytettyjen toimista. Myös he voivat kasvattaa ihmisen uskomaan, että tietyt mielipiteet ovat vain ”antisemitismiä”. Dreyfusin syyte ei edes ollut juutalaisvaaralta puolustautumista, kuten maailmansodan aikaiset karkotukset, joita edelsi juutalaisia sodanjulistuksia vuodesta 1933 ja juutalaisten aloittama tuhoamissota. Karkotukset historiassa olivat reagointia juutalaisten toimii eivätkä mielipuolisuutta. Maailmansodan aikana heitä ei murhattu. Nyt juutalaiset opettavat, että ei-juutalainen nationalismi tai kansallinen ajattelu johtaa aina mitä kauheimpiin joukkomurhiin ja sotiin. Juutalaisille alistumattomuus puolestaan holokaustiin. Ihmiset eivät ymmärrä, että tässä vaaditaan nimenomaan heille alistumista. Heistä ilman lupaa puhuminen ja heidän touhujensa ja valheidensa paljastaminen ovat nykyisin sitä paheksuttua antisemitismiä, kutenaina ennenkin. Antisemitismissä ei siis ilmeisesti ole eikä ole koskaan ollut mitään vikaa.

    Vaikka ihmisille moneen kertaan osoittaa, että demokratiassa juutalaiset omistavat joka tiedotusvälineen, poliitikot, turvallisuuspalvelut jne., niin silti he eivät usko, vaan haluavat usko siihen, mitä media sanoo. Tämä on hämmästyttävää. Nytkin iso osa etenkin nuorista on järkyttynyt ja haluaa ehdotettuja vastatoimia ”uusnatseja” ja ”äärimuslimeja” vastaan, jotka muka uhkaavat juutalaisia ja kaikkia muitakin ja kaikea hyvää. Jopa koko islamia vstustetaan. Juutalaiset keräävät sympatiaa ja antisemitismi muka uhkaa heitä, vaikka ei kovin paljoa älyä luulisi vaativan se, että tajuaa maailman menon sellaisena kuin se on. No tämä tietenkin vaatii hieman edes perehtymistä asioihin. Mutta ei juurikaan muuta. Ei paljoakaan älyä. Esim. holohoax on melko pian oivallettavissa 100 % törkeäksi valehteluksi. Tällöin luulisi oivaltavan myös sen, että kaikki muukin on huijausta ja maailmaa johtaa teräksisellä otteella kauhistuttava rikollisklikki. Juutalaiset eivät todellakaan ole vaarassa, vaan he, joita heidän johtajansa alkavat vainota tämän terroriaallon seurauksena.

    Huffsticklerin lähde on ranskankielinen, joten itse en voi siihen perehtyä. Mutta jotain voinee ainakin liikkua päässä, kun muistaa siis Karl Liebknechtin pitäneen Dreyfusia ilman muuta syyllisenä.

    10.4.2015: Kuuntelin uudelleen ohjelman. Siivooja, joka oli ollut saksalaisten palveluksessa ja eronnut, kun oli auttanut huomaamaan, että siellä oli salaista materiaalia, joutui painostuksen kohteeksi. Miehiä oli tullut hänen kotiinsa ja he olivat vaatineet häntä tekemään väärän valan ja todistamaan Dreyfussille edullisesti. Siivooja oli ajanut miehet pois asunnostana veitsen kanss ja tehnyt ilmoituksen poliisille. Kaksi muuta vastahakoisesti erinäisiin vaatimuksiin suhtautunutta henkilöä murhattiin. Tunnettu väärentäjä murhattiin juuri, kun koko prosessi oli huipussaan. Erinäisiä aineistoja sitten väitettiin mm. Henryn väärentämiksi. Selviä murha-uhreja siis myös Henry ja em. presidenttiehdokas, joka kuoli prostituoidun luona. Hän oli suhtautunut kielteisesti Deyfussin armahdukseen ja syyttömäksi julistamiseen.

    Jupakka johti kirkon ja valtion eroon 1905. Armeija kärsi ja puhdistettiin. Clemenceau palasi valtaan ja osaltaan johtamaan maailmaa sotaan ja alistamaan Saksaa Versaillesissa.

    Mielenkiintoista todella, että Usarin bloggaaja aikoinaan yhdisti juuri tämän katolisuuden antisemitismiin, kun kirjoitti Dreyfusin jutusta. Hän esitti siis melko suoraan, että kristinuskosta on luovuttava, koska se on antisemitismiä. Ei kai tuota muutenkaan voi ymmärtää. Perin juutalaistyylistä syyttelyä. Samanlaisa myrkkyä on siellä lähes joka blogi täynnä.

    Ajaa, Perussuomalaisten mainoksessa vaaditaan toimia Suomessakin antisemitismiä vastaan. Se on kuulemma nyt suuri uhka ja koko ajan lisääntyvä ja juutalaiset kuulemma ovat vaarassa

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s