Nykyjuutalaisuuden alkuperä

Posted: 27.10.2016 in Uncategorized

 

”Mutku, raamatussa sanotaan, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa, jne.” ?

Tälläisen sanoja ei selvästikään ole edes lukenut raamattua sillä,

Vanhan testamentin ajan juutalaiset (paremmin ”juudalaiset”, Juudan heimon ja myöhemmin Juudan kansan ja valtakunnan jäsenet) olivat siis kristittyjä (eivät siis tällä nimellä, mutta asiallisesti), ”Jumalan valittu kansa”, ”Kirkko”. He uskoivat 1. Moos. 3:15:n lupauksen syntien anteeksiantamuksesta ”vaimon siemenessä”, Jeesuksessa Kristuksessa. Vanhan testamentin aikana uskottiin luvattuun Jeesukseen, Uuden testamentin aikana uskotaan jo tulleeseen Jeesukseen, ja kumpikin usko on aivan samaa pelastavaa uskoa, uskoa syntien anteeksiantamukseen Jumalan edessä.

 

Vanhan testamentin ”Israel” ja ”juutalaiset” olivat kristittyjä, Jumalan lapsia. Kun Jumala luopumuksen tähden lähetti juutalaiset ja israelilaiset Baabelin vankeuteen, Baabelissa syntyi yllä mainittu fariseusten lahko perinnäissääntöineen. Jeesuksen aikana lähes kaikki juutalaiset ja israelilaiset olivat luopuneita juutalaisia, fariseuksia. Kun juutalaiset ajettiin Jerusalemin hävityksen jälkeen v. 70 j.Kr. maanpakolaisuuteen ympäri maailmaa, he olivat juuri fariseuksia (saddukeukset sulautuivat fariseuksiin). Nykyjuutalaiset ovat fariseuksia Talmudeineen (jossa kohta Gittin 57a ilmoittaa, että Jeesusta keitetään helvetissä kiehuvassa ulosteessa). Nykyisin siis sana ”juutalainen” tarkoittaa Jeesuksen Kristuksen hylkääviä ja perkelettä palvelevia fariseuksia. Vanhassa testamentissa sama sana tarkoittaa silloisia Jumalan lupaukseen uskovia, siis käytännössä kristittyjä. Luopumus muutti juutalaiset fariseuksiksi, perkeleen lapsiksi. Nykyisin oikeita juutalaisia ovat ne juutalaiset, jotka ovat kristittyjä. Synagoga- ja Talmud-juutalaiset ovat vääriä juutalaisia, ”saatanan synagoga”. Heille on julistettava Jeesusta Kristusta, että voisivat tulla Jumalan lapsiksi.

Oheen sitten taas yksi googlen hakukoneen löytämä teksti :

Ei ole olemassa mitään ”juutalaista perimää” tai  ”hebrealaisten jälkeläisiä”, ”Juutalaisia” ei ollut Vanhan testamentin aikana (oli vain juudalaisia); nimitys ”juutalainen” tuli tarkoittamaan Jeesuksen ajoista lähtien – kun Juudan heimo, myöhemmin Juudan kansa, myöhemmin Juudan ja Israelin kansakunnat, myöhemmin Juudan kansa (sis. ”Israelin miehet”, Ap. t. 13:16) Jeesuksen hylättyään oli tullut hylätyksi Jumalan omaisuuskansana – Jeesuksen (ja siten Jumalan) hylkääviä fariseuksia, jotka ovat ”isästä perkeleestä”, Joh. 8:44. Nykyjuutalaiset ovat nimenomaan noiden fariseusten uskonnollisia perillisiä, Talmud-juutalaisia (Talmud, Jeesuksen ajan ”perinnäissääntö”, vesittää ja kiertää Raamatun). Tämä ihmisryhmä poseeraa ”kansana” pettääkseen ja saadakseen sillä tavalla oikeutusta itselleen. Juutalaisuus on uskonto, ei kansa, vaikka se poseeraa kansana.

Hebrealaisten eli Jeesuksen ajan juudalaisten fyysisiä perillisiä ei ole enää olemassa; he olivat jo Jeesuksen aikaan voimakkaasti sekoittuneet muihin kansoihin. Nykyjuutalaiset ovat kaiken lisäksi Kasarian valtakunnan (n. 600-1200 j.Kr. nykyisen Etelä-Venäjän alueella) asukkaiden (turkkilais-mongolinen heimo) jälkeläisiä; kasaarit kääntyivät juutalaisuuteen n. 740 j.Kr. Näitä kasaarijuutalaisia ovat nykyiset ashkenaasijuutalaiset (95% juutalaisista). He ovat siis käännynnäisten jälkeläisiä. Kasaareista ks. esim. Benjamin Freedman: ”Facts are facts” – The truth about Khazars”ja Arthur Koestler: ”The Thirteenth Tribe”. Myös sefardijuutalaiset (loput 5% juutalaisista) ovat käännynnäisten jälkeläisiä: juutalaisuuteen kääntyneiden pohjoisafrikkalaisten berberien jälkeläisiä. Nykyjuutalaisilla ei ole mitään geneettistä yhteyttä Vanhan testamentin ajan juudalaisiin/hebrealaisiin.

Vaikka fariseusten lahko syntyi jo 500-luvulla e.Kr. Babylonian vankeudessa (Vanhan testamentin aikana siis), heidät luettiin Vanhan testamentin aikana osaksi Juudan ja Israelin valtakuntia (siis Jeesukseen asti osaksi ”juudalaisia”; he olivat ”niskottelevia” juudalaisia, kuten nykyisissä kirkoissakin on ulkokultailijoita). Uuden testamentin aikana ei ole enää” juudalaisia” (kansa hajotettiin maanpakoon); on vain juutalaisia, jotka Talmudissaan hylkäävät Jeesuksen Kristuksen ja elävän Jumalan (Jeesus on tie Jumalan yhteyteen, Joh. 14:6).

Vanhan testamentin aikana juudalaiset olivat Jumalan omaisuuskansa. Miksi? Koska jo he olivat kristittyjä, eivät tällä nimellä mutta asiallisesti. Juudalaiset olivat Jumalan kansa siitä syystä, että he uskoivat Jumalan antaman lupauksen Jeesuksesta Kristuksesta (”vaimon siemenestä”), joka polkee rikki käärmeen eli perkeleen pään. Jumala antoi tämän lupauksen heti syntiinlankeemuksen jälkeen:

”Ja minä panen vainon sinun (so. käärmeen eli perkeleen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän” (1. Moos. 3:15).

Vaimon siemen on siis Jeesus Kristus. Jeesus ”polkee rikki käärmeen pään” eli tekee tyhjäksi perkeleen teot: siirtää ihmiset perkeleen orjuudesta Jumalan yhteyteen. Sanat ”sinä olet pistävä sitä kantapäähän” tarkoittavat Jeesuksen joutumista ristinkuolemaan.

Tuo 1. Moos. 3:15 on alkuevankeliumi. Kun Aadam ja Eeva uskoivat sen, he olivat ensimmäiset kristityt. Vanhan testamentin ”Jumalan miehet” olivat kristittyjä (esim. Aabraham, Joh. 8:56, ja Mooses, Joh. 5:46-47). Juudan heimo ja myöhemmin Juudan kansa/valtakunta olivat Jumalan omaisuuskansa yksinomaan sen tähden, että he uskoivat tuon alkuevankeliumin eli lupauksen Jeesuksesta, syntien anteeksiantamuksen. He olivat kristittyjä. Vanhan testamentin aikana uskottiin luvattuun eli tulevaan Jeesukseen, Uuden testamentin aikana uskotaan jo tulleeseen Jeesukseen, mutta usko on kummassakin aivan sama pelastava usko: usko syntien anteeksiantamukseen Jeesuksessa Kristuksessa eli ”vaimon siemenessä”. Kristillinen kirkko on ollut olemassa jo Aadamin ja Eevan ajoista lähtien.

Oikea juudalainen on siis se, joka sydämessään uskoo pelastumisen Jeesuksessa (vaimon siemenessä): ”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta” (Room. 2:28-29). Tuossa oikea suomennos olisi ”juudalainen”, ei ”juutalainen”. Kristillinen usko on sydämen ympärileikkaus; siinä perkele kaikkoaa sydämestä ja Jumala astuu tilalle. Aabraham saikin ympärileikkauksen juuri kristillisen uskon – sydämen ympärileikkauksen – merkiksi:

”Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin; ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna” (Room. 4:11-12). Aabraham on siis kaikkien kristittyjen isä.

Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esiin, ettei ole olemassa mitään geneettisiä rotuja. Kaikki ihmiset ovat näet Aadamin ja Eevan jälkeläisiä (elivät vain noin 6000 vuotta sitten Raamatusta laskettuna): ”Ja hän (so. Jumala) on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä” (Ap. t. 17:26). Rotuja ei ole; on vain perkeleen lapsia ja Jumalan lapsia (kristittyjä).

Sana ”juutalainen” siis kerta kaikkiaan tarkoittaa perkeleen lapsia, Talmud-juutalaisia. Nykyjuutalaiset ovat turkkilais-mongolista heimoa (kasaarien jälkeläisiä) ja berberiheimoa. He ovat kaikki käännynnäisten jälkeläisiä. Raamatun ajan juudalaisia/hebrealaisia ei ole enää olemassa.

Osoitukseksi siitä, että nykyjuutalaiset ovat fariseuksia, Talmudia (eivät Vanhaa testamenttia) pyhänä kirjanaan pitäviä ulkokultailijoita, muutama heidän oma todistuksensa:

Universal Jewish Encyclopedia 1943, kohta ”Pharisees”: ”Juutalainen uskonto, sellaisena kuin se nykyisin on, on tullut läpi vuosisatojen suoraan fariseuksilta. Heidän johtavat ajatuksensa ja metodinsa saivat ilmaisunsa hyvin laajassa kirjallisuudessa, josta hyvin suuri osa on yhä olemassa. Talmud on tuon kirjallisuuden laajin ja tärkein yksittäinen osa.”

Jewish Encyclopedia 1905, luku ”Pharisees”: ”(Vuonna 70 j.Kr. tapahtuneen temppelin tuhoamisen jälkeen) fariseukset ohjasivat juutalaista elämää; koko juutalaisuuden historia rakennettiin uudelleen farisealaiselta näkökannalta. – – Farisealaisuus muovasi juutalaisuuden luonteen ja juutalaisen elämän ja ajatustavan näihin päiviin asti.”

Rabbi Dr. Finkelstein: “Farisealaisuudesta tuli talmudismia, talmudismista tuli keskiaikaista rabbinismia ja keskiaikaisesta rabbinismista tuli modernia rabbinismia, mutta läpi kaikkien näiden nimenmuutosten, väistämättömien tapojen muutosten ja lain säätöjen muinaisten fariseusten henki säilyi muuttumattomana” (Finkelstein: The Pharisees – The Sociological Background of Their Faith, s. xxi).

Rabbi Ben Zion Bokser: ”Tämä ei ole mikään harvinainen käsitys, ja sitä esiintyy aika ajoin niin juutalaisten kuin kristittyjen keskuudessa – että juutalaisuus on heprealaisen Raamatun uskonto. Se on tietenkin väärä käsitys. Juutalaisuus ei ole Raamatun uskonto” (Bokser: Judaism and the Christian Predicament, 1967, s., 59, 159).

Rabbi Yeckiel Eckstein: “Juutalaisuudessa suullinen traditio, sellaisena kuin on kehittynyt vuosisatojen ajan ja sellaisena kuin sen säännökset on koottu Talmudiin ja myöhempien rabbien kommentaareihin, värittää juutalaisten käsityksen kirjoitetusta sanasta ja hahmottaa sen sisällön” (Eckstein: What you should know about Jews and Judaism, s. 44). “Suullinen traditio” (tai “suullinen laki”) on juutalaisten väite, että Siinain vuorella Jumala antoi heille (Mooseksen kautta) erikseen vain heille tarkoitetun suullisen lain.

Juutalainen Herman Wouk: ”Talmud on tähän päivään asti ollut juutalaisen uskonnon sydänveri. Mitä tahansa lakeja, tapoja tai seremonioita noudatammekaan – olimmepa ortodoksijuutalaisia, konservatiiveja, reformijuutalaisia tai vain ajoittaisia sentimentalisteja – me noudatamme Talmudia. Se on yhteinen lakimme” (Wouk: This is my God: The Jewish Way of Life, 1959, s. 181).

Juutalainen Michael Rodkinson: ”Nykyajan juutalainen on Talmudin tuote” (Rodkinson englanniksi kääntämänsä Talmudin sivulla XI).

Rabbi Morris N. Kertzer: ”Talmud on lain ja opin käsikirja. Se on oikeudellinen lakikokoelma, joka muodostaa juutalaisen uskonnollisen lain perustan, ja se on oppikirja, jota käytetään rabbien koulutuksessa” (Kertzer: ”What is a Jew?”, Look Magazine 17.6.1952).

Talmud, Gittin 60b, ilmoittaa, että Jumala teki liiton Israelin kanssa suullisen lain (nyk. Talmudin) nojalla (ei siis kirjoitetun Raamatun sanan nojalla).

Talmudin saksantaja Lazarus Goldschmidt käännöksensä esipuheessa: “Suullinen oppi” (Talmud) on Kaikkivaltiaan Isän suusta tullut.” Goldschmidt toteaa myös, että Talmudia käytetään kouluissa ja kodeissa ja että se on juutalaisen kansan elinhermo.

Mizbeach Hazzahabh V (rabbi Salomon ben rabbi Mordechai): ”Mikään ei ole pyhän Talmudin yläpuolella.”

Talmud, Erubin 21b: Rabbien käskyt ovat tärkeämpiä kuin Raamatun käskyt. Se, joka rikkoo rabbien käskyjä vastaan, on ansainnut kuoleman, ja häntä rangaistaan keittämällä häntä kiehuvassa ulosteessa helvetissä.

Talmud ilmoittaa kohdassa Gittin 57a, että Jeesusta keitetään kiehuvassa ulosteessa helvetissä.

Jeesus sanoo fariseuksista ja siten myös nykyjuutalaisista:

”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. Mutta minua te ette usko, sen tähden että minä sanon totuuden. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko? Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sen tähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta” (Joh. 8:44-47).

Jos juutalaiset eivät ole Jumalasta, heillä ei mitenkään voi olla ”Jumalan siunaus päällä.”

Juutalaisten ”kuoleman jälkeinen elämä” on helvetti, elleivät tule kristityiksi uskossa Jeesuksen Kristuksen meille hankkimaan syntien anteeksiantamukseen:

Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon? (Matt. 23:33);

”joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16).

Kaikki, myös juutalaiset, pelastuvat vain uskossa Jeesuksen Kristuksen sijaissovitukseen, hänen meille hankkimaansa syntien anteeksiantamukseen. Paavalikin toteaa, että juutalaisista pelastuu vain ”jäännös”, ne, jotka uskovat Kristuksen ja hänen lunastustyönsä:

”Mutta Esaias huudahtaa Israelista: ’Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös’” (Room. 9:27).

Tuo ”jäännös” ovat valitut, siis Kristuksessa pelastuneet juutalaiset:

”Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet” (Room. 11:7).

Ei ole juutalaisten yleistä kääntymystä. Vain pieni jäännös, joilla on Jeesus Kristus Vapahtajanaan, pelastuvat. Kääntymistä kristinuskoon tapahtuu koko ajan siellä täällä, aivan kuten ei-juutalaistenkin keskuudessa:

”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa (kuin Jeesuksessa Kristuksessa); sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Ap. t. 4:12).

Kuten yllä todettiin, Jumalan kansaa ovat aina olleet vain ne, jotka uskovat Jumalan lupauksen syntien anteeksiantamuksesta (Vanha testamentti) tai Jumalan jo toimittaman syntien anteeksiantamuksen (Uusi testamentti).

Kun syntiinlankeemus tapahtui, Jumala heti antoi lupauksen syntien anteeksiantamuksesta:

”Ja minä panen vainon sinun (käärmeen eli perkeleen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä (= Jeesuksen Kristuksen) välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän” (1. Moos. 3:15).

Tämä on evankeliumi. Jumala lupaa tässä Vapahtajan, joka polkee rikki perkeleen pään eli hankkii syntien anteeksiantamuksen. Tämä tapahtui, kun Jeesus Kristus suoritti lunastustyönsä Golgatan ristillä (”kantapäähän pistäminen” on Jeesuksen joutuminen kuolemaan ristillä). Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset kristityt, kun he uskoivat Jumalan antaman alkuevankeliumin.

Vanhan testamentin aikana uskottiin luvattuun Jeesukseen, Uuden testamentin aikana uskotaan jo tulleeseen Jeesukseen. Kumpikin usko on aivan samaa pelastavaa uskoa, uskoa syntien anteeksiantamukseen. Kristillinen kirkko on siis ollut olemassa heti Aadamista ja Eevasta lähtien.

Tuo ”kristillinen” kirkko (Jumalan lupauksessa uudestisyntyneet) oli se, joka oli ”Jumalan kansa” Vanhan testamentinkin aikana. Mooses oli kristitty (kuten jo hänen kirjoittamansa 1. Moos. 3:15 osoittaa):

”Ja hän (Jeesus) nalkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu” (Luuk. 24:27). Vanha testamentti kokonaisuudessaan todistaa Jeesuksesta; hän on VT:ssa kuin ”kapaloissa”;

”Te (so. juutalaiset) tutkitte kirjoituksia (so. Vanhan testamentin kirjoituksia), sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta – – Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut” (Joh. 5:39, 46).

Aabraham oli kristitty:

”Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun (Jeesuksen) päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi” (Joh. 8:56).

Aabraham sai ympärileikkauksen merkin kristillisen uskon merkiksi:

”Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin; ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna” (Room. 4:11-12).

Aabrahan on siis vain niiden nykyisten ympärileikattujen (juutalaisten) isä, jotka ovat kristillisessä uskossa, Jeesuksessa pelastuneita.

Fyysinen ympärileikkaus on uskon (sydämen ympärileikkauksen – perkele joutuu uskon vaikutuksesta kaikkoamaan sydämestä ja Pyhä Henki tulee tilalle) merkki:

”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta” (Room. 2:28-29).

Alussa mainittu ”pilalleleikatut” juutalaisten laatusanana johtuu siitä, että he kantavat lihassaan ympärileikkauksen merkkiä, vaikka ovat luopuneet sen merkityksestä, sydämen ympärileikkauksesta eli Jumalan lupaamaan ja toimittamaan uskosta syntien anteeksiantamukseen. He ovat siis pilalla.

Jumalan kansaa (kristittyjä) olivat siis Vanhan testamentin aikana ”juudalaiset”, so. Juudan heimon, kansan ja valtakunnan jäsenet. He olivat juudalaisia, eivät ”juutalaisia” (oikea suomennos Vanhassa testamentissa olisi ”juudalaiset”).

”Juutalaiset” ovat kokonaan toinen asia kuin juudalaiset. He ovat Jumalan sanasta luopuneita perkeleen lapsia, kuten heidän Talmudinsa osoittaa. Talmud oli Jeesuksen ajan ”perinnäissääntö”, ja Jeesus ilmoitti sen tekevän Jumalan sanan tyhjäksi:

”Te (juutalaiset) teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet” (Mark. 7:13).

Juutalaiset ovat edellä mainittuja fariseuksia, ulkokultailijoita. Heidän lahkonsa syntyi Baabelin vankeuden aikana 500-luvulla e.Kr. He laativat – vesittääkseen ja kiertääkseen Jumalan sanan – siellä mainittua perinnäissääntöään, joka on nykyisten juutalaisten pyhä kirja Talmud.

Jeesuksen ajan juutalaiset olivat näitä fariseuksia (osa heistä tuli Jeesuksen vaikutuksesta Jeesuksen opetuslapsiksi). Saddukeukset sulautuivat fariseuksiin, ja niin Jeesuksesta lähtien ”juutalaiset” ovat tarkoittaneet perkeleen kansaa (Joh. 8:44), eivät Jumalan kansaa, joita aina ovat olleet kristityt.

Ei Jeesus (Messias) tule uudelleen takaisin perustamaan mitään maanpäällistä ”tuhatvuotista valtakuntaa.” Kun Jeesus palaa, silloin tapahtuu tuomio, viimeinen tuomio (esim. Matt. 25:31-46). Hän voi palata nyt hetkenä minä hyvänsä.

Jeesus ilmestyi juutalaisillekin n. 2000 vuotta sitten, toimittaen heillekin syntien anteeksiantamuksen ja tien Isän luokse. Se tulisi vain uskoa. Silloin Jumala sovitti Jeesuksessa ”MAAILMAN itsensä kanssa” (2. Kor. 5:19), siis myös juutalaiset. Se tulisi vain uskoa – sitä on kristinusko, totuus. Jeesuksen lunastusteko koitui ”KAIKILLE IHMISILLE elämän vanhurskauttamiseksi” (Room. 5:18).

Tuhatvuotisoppi on juutalaista messiasodotusta, kuten Lutherin ajan Tunnustuskirjatkin toteavat (Augsburgin tunnustus XVII). Oppia perustellaan Ilmestyskirjan 20. luvun jakeilla. Ilmestyskirja on näky (ilmestys). Näkyyn kuuluu vertauskuvallisuus, ja myös ”tuhat vuotta” Ilmestyskirjassa on vertauskuvallinen luku.

Yleensä väitettä, että Jeesus ilmestyy lopunaikana juutalaisille Vapahtajana, perustellaan jakeilla Room. 11:25-26:

”Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva, niin kuin kirjoitettu on: ’Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista’.”

Jakeissa ei kuitenkaan puhuta juutalaisten yleisestä kääntymyksestä. Ilmauksessa ”kaikki Israel” sana ”kaikki” esiintyy vastakohtana sanalle ”osaksi” ja siis todella täytenä ”kaikkena”, joten jos ilmauksen todella tulkitaan tarkoittavan lihallista Israelia, silloin pelastuvia eivät olisi ainoastaan kaikki lopun aikoina elävät juutalaiset vaan myös kaikki jo kuolleet juutalaiset. Epäuskossa kuolleet juutalaiset nousisivat siis ylös ja kääntyisivät kristinuskoon, mikä on mieletön ajatus.

Ilmaus ”kaikki Israel” tarkoittaakin hengellistä Israelia, Jeesuksessa pelastuneiden juutalaisten kokonaismäärää. Ilmaus ”kaikki Israel” on rinnasteinen ilmaukselle ”pakanain täysi luku”, mutta pakanain täysi luku ei tarkoita kaikkia lihan puolesta pakanoita vaan niiden pakanoiden kokonaismäärää, jotka pelastuvat uskossa Kristuksen sijaissovitukseen, siis valittujen pakanoiden kokonaismäärää. Siksi myös ”kaikki Israel” tarkoittaa Israelista valittujen kokonaismäärää.

Tuossa raamatunkohdassa Paavali myös ilmaisee tavan, jolla ”kaiken Israelin” pelastuminen tapahtuu. Edeltävissä jakeissa (jakeesta 11 lähtien) Paavali puhuu niitä pakanakristittyjä vastaan, jotka luulivat, että koko Israelin kansa oli paadutettu ja hylätty. Heille hän sanoo, että Israelin paatumus on vain osittainen, kestäen vain siihen asti kuin pakanoiden täysi luku on sisälle tullut, JA NIIN (kai huutoos, tällä tavalla; siis niin, että paatumus on osittainen) ”kaikki Israel”, siis se Israel, joka uskoo Kristukseen eikä ole paatunut, pelastuu. Juutalaisia tulee siis kääntymään niin kauan kuin pakanoita kääntyy.

Pakanoita taas kääntyy maailman loppuun asti: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14), joten juutalaisiakin pelastuu maailman loppuun asti. Armo on yhtäläinen pakanoille ja juutalaisille maailman loppuun asti, eikä tuo raamatunkohta muuta ilmaise.

Raamatunkohta on nähtävä myös laajemmassa kontekstissa (luvut Room. 9-11), jossa Paavali nimenomaan tuo esiin, että lihallisesta Israelista pelastuu vain vähäinen jäännös (Room. 9:27), ja tuo jäännös ovat valitut, siis Kristuksessa pelastuneet juutalaiset (Room. 11:7), kuten yllä jo todettiin. Jakeessa Room. 11:32 Paavali toteaa vielä, että Jumala on sulkenut KAIKKI tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi. Pelastuminen uskossa Jeesuksen sijaissovitukseen on siis yhtäläisesti avoinna niin juutalaisille kuin pakanoille maailman loppuun asti.

Siitä seuraa, että evankeliumia on saarnattava sekä pakanoille että juutalaisille maailman loppuun asti. Pelastuminen on vain Kristuksessa. Uudessa testamentissa Israel tarkoittaa hengellistä Israelia, kristillistä kirkkoa (gal. 3:28; 6:14-16; Kol. 3:11; Room. 10:12).

Vuonna 70 j.Kr. Rooman asevoimat tuhosivat Jerusalemin ja temppelin, ja juutalaiset karkotettiin pitkin maailmaa. Heillä ei ole mitään erityisasemaa Jumalan edessä. Jumalan lapsia ovat kaikki todelliset kristityt, hengellinen Israel. Fyysisestä Jerusalemista ja Israelista Raamattu toteaa:

”Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’” (Matt. 23:38);

”jos heidän hylkäämisensä on…” (Room. 11:15);

”Mutta jos te käännytte pois minusta, te ja teidän lapsenne, ettekä noudata minun käskyjäni ja säädöksiäni, jotka minä olen teille antanut, vaan menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä, niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka olen antanut heille, ja temppelin, jonka minä olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois kasvojeni edestä; ja Israel tulee sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille” (1. Kun. 9:6-7).

Kaikki Vanhan liiton lupaukset täyttyivät jo Kristuksessa:

”Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ”on”; sen tähden tulee hänen kauttaan myös niiden ’amen’ (2. Kor. 1:20).

Jeesus itse on lain ja profeettojen (Vanhan testamentin) täyttymys:

”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään” (Matt. 5:17).

Nykyjuutalaiset ovat ”vihan astioita” (Room. 9:22), joista Uusi testamentti varoittaa:

”jotka (so. juutalaiset) tappoivat Herran Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet meitä, eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia, kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin he yhäti täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät, viimeiseen määräänsä asti” (1. Tess. 2:15-16).

Juutalaisilla ei ole todellista Jumalaa:

”Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään” (1. Joh. 2:23).

Juutalaisilla ei ole mitään etua Jumalan edessä:

”Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa” (Room. 3:21-24). Jos ei ole yhtään ”erotusta”, silloin juutalaisilla ei ole mitään etuja Jumalan edessä.

Mitä ilmaukseen ”Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala” tulee, sillä tarkoitetaan Jeesuksessa ikuisesti eläviksi tulleiden kristittyjen Jumalaa, ei juutalaisten fariseusten Jumalaa:

”Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen: ’Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala’? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien” (Matt. 22:31-32). Aabrahan, Iisak ja Jaakob elävät yhä.

”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 3:36).

Mitä siihen tulee, että juutalaisia on vieroksuttu kautta historia, niin syynä siihen on yllä kuvattu perkeleellisyys ja rikollisuus, joilla he pyrkivät alistamaan ja tuhoamaan isäntäkansansa (esim. heidän velkaperusteinen raha- ja pankkijärjestelmänsä nykyisin, joka tuhoaa jo koko maailmaa).

Ja mitä siihen tulee, että juutalaiset rukoilisivat Messiaan uudelleen takaisin”, niin Jumala EI kuulu katumattomien syntisten rukouksia:

”Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä” (Joh. 9:31).

Ja mitä siihen tulee, että juutalaisilla olisi ”Jumalan siunaus päällä, hehän omistavat koko maailman ja darwin ym. tiede ovat juutalaisten aikaansaannosta”, niin juutalaisilla on maailmanvalta, koska perkele, joka heitä hallitsee (Joh. 8:44), on heitetty juuri tänne maan päälle (vain kristittyjen sydämistä hänet on heitetty pois):

”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa” (Ilm. 12:9).

Perkele on TÄMÄN MAAILMAN ruhtinas, Joh. 12:31; 14:30; 16:11. Ja osoittaahan se, että perkele tarjosi Jeesukselle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston, jos Jeesus lankeaa hänen eteensä, että perkele on tämän maailman ruhtinas. Tosin perkele on Jumalan vallassa, onhan perkele vain luotu enkeli, langennut enkeli. Darwinin kehitysoppi on suuri huijaus (kuten kaikki juutalainen ”tiede”; kumpuaahan se perkeleestä, Joh. 8:44). On vain yksi ihmisrotu. Kaikki ovat Aadamin, ensimmäisen ihmisen, jälkeläisiä, ja Aadam eli n. 6000 vuotta sitten.

Juutalaiset eivät ole siunattuja vaan kirottuja (jos eivät käänny kristityiksi), hehän ovat ”isästä perkeleestä” (Joh. 8:44), ja Raamattu sanoo:

”Sitten hän (Kuningas Jeesus Kristus) myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’ – – Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen” (Matt. 25:41-43, 46).

Juutalaiset eivät kunnioittaneet Jeesusta vaan tappoivat hänet ja nyt opettavat, että Jeesusta keitetään kiehuvassa ulosteessa helvetissä, kuten yllä todettiin.

”Jos joku ei pidä Herraa rakkaana, hän olkoon kirottu” (1. Kor. 16:22).

 

Kristillinen sionismi jne. :

Suomessa on hyvin paljon valhekristittyjä, jotka pitävät nykyisiä Kristuksen hylänneitä juutalaisia ”Jumalan omaisuuskansana” ja nykyistä Rotschildien perustamaa Israelia Jumalan lupausten täyttymyksenä.

Raamatun Israel ei kuitenkaan ole sama asia kuin tämä Rotschildien perustama maallinen Israel.

Jeesus ei tullut maailmaan perustamaan maanpäällistä valtakuntaa. Jeesus puhui useaan otteeseen, että Jumalan valtakunta on kristittyjen sydämissä eikä jossakin maanpäällisessä valtakunnassa.

Kun Jeesus puhuu Israelista, hän tarkoittaa Jumalan valtakuntaa ihmisten sydämissä. Tätä taustaa vasten täytyy myös katsoa Vanhan testamentin ennustuksia Israelista. Raamattu ei puhu siis mitään nykyisestä Israelin valtiosta Lähi-idässä. Israelin valtiolla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa. Asiat eivät voi olla niin, että Jumala surmaisi kymmeniä miljoonia ihmisiä saadakseen jonkun valtionsa johonkin pahaiseen Lähi-itään.

Eivät kristilliset sionistit mitään kristittyjä ole sydämessään. He pitävät nykyjuutalaisia, jotka ovat opillisesti fariseusten perillisiä ja Jeesuksen kiroamia (Joh. 8:44; Matt. 23:33), ”Jumalan silmäteränä”!

Liki kaikki suomalaiset ”kristityt” niin kirkoissa kuin vapaissa seurakunnissa ovat näitä vääriä kristittyjä ja Jeesuksen ”perkeleen lapsiksi” kutsumien (Joh. 8:44) farisealaisjuutalaisten palvojia – perkeleen palvojia siis.

http://magneettimedia.com/kristillinen-sionismi-ei-ole-kristillista/

Kuulemma Israelin valtion perustaminen v. 1948 oli VT:n profetian täyttymys. Kuitenkin lupaus juudalaisten paluusta toteutui jo VT:n aikana, kun he palasivat pakkosiirtolaisuudesta vuosina 521 ja 485 e.Kr. Raamatussa ei ole mitään lupausta nykyisestä Israelista (UT puhuu hengellisestä Israelista, kirkosta; paluu on hengellinen paluu Jumalan yhteyteen). Juudalaiset olivat Jumalan kansa vain Kristukseen asti (he olivat väline Kristuksen tuomiseksi maailmaan), ja sen jälkeen heidät karkotettiin pitkin maailmaa. Jumalan kansaa ovat nykyisin kristityt (1. Piet. 2:9), ja Jumalan kansaksi juutalaiset voivat tulla vain tulemalla kristityiksi, esim. Room. 9:27 + 11:7.

Juutalaiset kuulemma ovat Jumalan silmäterä. Kuitenkin Sakarjan jakeet 2:2-9, joissa asiasta puhutaan, osoittavat, että kyseessä on lupaus hengellisestä Jerusalemista, kirkosta: se on muuriton (j. 4), vaikka Nehemia ja Esra sanovat Jerusalemin muurilliseksi; kyseessä ei voi olla maallinen Jerusalem, koska pakanakansat eivät ole joutuneet juudalaisten orjiksi (j. 9: ”orjiensa saaliiksi”); jakeissa 8 ja 9 puhuja on Herra, ei Sakarja (Herra puhuu itsestään), eikä Sakarjaa lähetetty ”pakanakansojen luokse”, Herra, evankeliumi, lähetettiin. Kristityt ovat Jumalan silmäterä.

Googlesta lainattu osuus päättyy.

Google löytää tästä aiheesta lisää luettavaa täältä :

http://magneettimedia.com/kristillinen-sionismi-ei-ole-kristillista/#comment-24666

http://magneettimedia.com/kristillinen-sionismi-ei-ole-kristillista/#comment-24682

http://magneettimedia.com/kristillinen-sionismi-ei-ole-kristillista/#comment-26265

Google löytää myös aiheeseen liittyviä videoita  :

Talmudissa sanotaan ihmeellisiä asioita !

Kuinka maailman juutalaisyhteisö julisti pyhän sodan Saksaa vastaan 1933

Mistä Hitlerin juutalaisasenteet saivat alkunsa ?

Who is doing this ?

Who Really Caused WW2 ?

http://www.armahellas.com/?p=1937

Mitä ihmettä pankkiirit puuhastelevat ?
http://thejewishwars.blogspot.fi/2013/04/evil-judeo-financiers-and-bankers.html

Google löytää aiheesta vaikka millä mitalla luettavaa  :

http://www.radioislam.org/finish/index.htm

Varoitus :
Jos joku ryhmä tai yksilö kokee tätä sivustoa lukiessa esim. tunteitansa loukattavan, vihastumista, tai tuntee jonkin asian loukkaavan jotakin ryhmää tai yksilöä tms., niin ole hyvä ja poistu tältä sivustolta välittömästi. Esim internetistä, lehtikioskeista tai vaikkapa kirjastojen aineistoista EI ole pakko lukea tai katsella yhtään mitään, jos ei halua. Tämä materiaali on tutkimusainestoa, ei julkiseen käyttöön, ei poliittisille ryhmille.

 

kommenttia
  1. pysy-sisällä sanoo:

    Vaikka monelle tämä on liikaa, mielestäni kantasi ei ole vielä tarpeeksi kova. Suuri valhe on suurempi kuin kukaan osaa arvatakkaan. Tsekkaa Hyrcanuksen pakkokäännytykset, Herodeksen nimitykset papistoon sekä Josephuksen kommentit hänen verratessaan farisealaisia, saddukeuksia sekä essenealaiset: vain essenealaiset olivat syntyperältään Juudan heimoa. Hyvin painavaa todistusaineistoa ’heidän’ alkuperästään löytyy kun vain jaksaa tutkia.

    • Vesa-Ilkka Laurio sanoo:

      Heti ryntäsi juutalainen (Joh. 8:44) sotkemaan ja ohjaamaan ohi Jumalan sanan. Se, että juutalainen ryntää paikalle, on osoitus siitä, että on kirjoitettu oikein, totuutta.

      • pysy-sisällä sanoo:

        Ymmärsitkö väärin? Taisin muotoilla sanani epäselvästi. Olen samalla kannalla kuin kirjoituksesi. ’Heidän’ väitteensä että he ovat ’valittu kansa’ on suuri valhe johon viittasin. Mainitsemistani historiankirjoista löytyy paljon mielenkiintoisia asioita jotka TUKEVAT kantaasi.

      • Vesa-Ilkka Laurio sanoo:

        No jos et ole juutalainen, otan tietysti sanani takaisin. Enkä epäile hyvää tarkoitustasikaan. Tulee kuitenkin olla tarkka. Ei saa synnyttää vaikutelmaa, etteivät fariseukset olleet alun perin pääasiassa Juudan heimoa, sen luopuneita jäseniä. Nykyjuutalaiset voisivat käyttää tuollaista väitettä väärin.

        Usko ei ole mistään etnisestä alkuperästä kiinni. Juudan heimon keskuudessa uskottiin Jumalan sanaan, ja siksi se oli ”valittu kansa”. VT ilmoittaa, että jos he luopuvat uskosta, he lakkaavat olemasta ”valittu kansa”.

        Suurin osa pakkosiirtolaisuudesta palanneista (42 000) oli Juudan heimoa. Pakkosiirtolaisuudessa kaikista heimoista oli tullut lähes kokonaan uskosta luopuneita fariseuksia (pakkosiirtolaisuudessa he alkoivat muovata ”perinnäissääntöään”, nykyistä Babylonialaista Talmudia). Israelilaisia (siis Jaakobin eli Israelin jälkeläisiä) alettiin pakkosiirtolaisuuden jälkeen kutsua yhteisnimellä ”juutalaisiksi”, koska Juudan heimo oli valta-asemassa. Heimojako menetti merkityksensä. Jeesuksen ajan fariseuksista suurin osa oli siis Juudan heimoa alun perin. Kaikkia muitakin heimoja oli mukana, kuten käy ilmi esimerkiksi Pietarin käyttämästä ilmauksesta ”Israelin miehet” (Ap. t. 2:22; vrt. jakeen 14 rinnakkaisilmaus ”juutalaiset”).

        Essealaiset (ehkä n. 150 e.Kr. – 70 j.Kr.) olivat yksi juutalaisten uskonnollisista lahkoista tai puolueista (heitä oli Jeesuksen aikaan n. 4000). He olivat karkeita tekojen opin harjoittajia (”super-fariseuksia”), jotka elivät askeesissa ja ulkonaisten lain tekojen puhtaudessa (eivät edes ulostaneet sapattina, Josefus, Wars 2:147), ja he eristäytyivät muista. He elivät pääsääntöisesti selibaatissa, naimattomina, joten he eivät lisääntyneet (eivätkä siis pitäneet yllä mitään ”Juudan heimoa”). He pitivät lukumääräänsä yllä ottamalla uusia jäseniä. Asiasta kertoo myös mainitsemasi Josefus (Antiquities 18:21).

        Lähteitä:

        Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja
        Mark E. Braun: Time Between the Testaments
        Raymond F. Surburg: Introduction to the Intertestamental Period

  2. pysy-sisällä sanoo:

    Ymmärrän kantasi. Käsitän nyt myös paremmin että kantasi rakentuu pääosin idealle että nykyajan juutalaiset ovat todella Iisakin lapsia, mutta ovat sittemmin ”hylänneet” Jumalan. Itse uskon Jumalan lupauksiin, ja että Hänen Sanansa ei palaa tyhjänä. Jumalan selvä Sana käsitetään hengellisinä vertauskuvina ja näin tehdään siitä täyttä hölynpölyä. Tämä oppi juutalaisista Raamatun kansana on mielestäni saatanan suurimpia valheita ja sen tuoma suuri sokeus kantaa nyt hedelmää me kaikki joudumme kantamaan. Keskustelumme voi puolestani poistaa.

    • Vesa-Ilkka Laurio sanoo:

      Nykyjuutalaiset ovat etnisesti käännynnäisten jälkeläisiä. Ashkenaasijuutalaiset ovat juutalaisuuteen 700-luvulla j.Kr. kääntyneiden kasaarien (turkkilais-mongolista heimoa silloisella Etelä-Venäjällä) jälkeläisiä, ja sefardijuutalaiset ovat juutalaisuuteen kääntyneiden berberiheimojen (Pohjois-Afrikassa) jälkeläisiä. Jeesuksen ajan israelilaisia ei ole etnisesti enää olemassa (sekoittuneet).

      Uskonnollisesti (opillisesti) nykyjuutalaiset ovat fariseusten perillisiä, pyhänä kirjana Talmud, joka tekee tyhjäksi Raamatun, Mark. 7:13.

      Ajatus nykyjuutalaisista Raamatun kansana todella on saatanan suurimpia valheita. Mutta niinhän Raamattu sanoo, että koko maailma on pahan (perkeleen; Joh. 8:44) vallassa, 1. Joh. 5:19.

      Nykyjuutalaiset eivät ole Raamatun kansa juutalaisten itsensäkään tunnustuksen mukaan:

      Rabbi Ben Zion Bokser: Judaism and the Christian Predicament, 1967, s., 59, 159: ”Tämä ei ole mikään harvinainen käsitys, ja sitä esiintyy aika ajoin niin juutalaisten kuin kristittyjen keskuudessa – että juutalaisuus olisi heprealaisen Raamatun uskonto. Se on tietenkin väärä käsitys. Juutalaisuus ei ole Raamatun uskonto.”

    • Vesa-Ilkka Laurio sanoo:

      Jatkan vielä. Kaikki Vanhan testamentin lupaukset täyttyivät Kristuksessa Jeesuksessa: ”Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ”on”; sen tähden tulee hänen kauttaan myös niiden ”amen”, Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme” (2. Kor. 1:20); ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään” (Matt. 5:17).

      Vuonna 70 j.Kr. juutalaiset karkotettiin maanpakolaisuuteen ympäri maailmaa. Uudessa testamentissa ei kerrota mistään ”juutalaisten paluusta” Palestiinaan. Uudessa testamentissa Israel tarkoittaa kristillistä kirkkoa (Gal. 3:28; Gal. 6:14-16; Kol. 3:11; Room. 10:12).

      Vanhan testamentin lupaus ”juutalaisten paluusta” toteutui jo VT:n aikana. Paluu tarkoitti paluuta pakkosiirtolaisuudesta, ja se tapahtui vuosina 521 e.Kr. ja 485 e.Kr.

      Alun alkaen Jumala antoi maalupauksen Aabrahamille (esim. 1. Moos. 15:7, 18). Jumala myös antoi Israelille tuon lupaamansa maan. Salomo hallitsi KOKO luvattua maata (1. Kun. 4:20-21). Maalupaus oli täytetty (tämän Neh. 9:8 toteaa; ks. myös Ap. t. 7:45). Israelilaiset todella omistivat maan (Joosua 21:43-45; tässä lupaukset todetaan täytetyiksi). Israelin luopumuksen tähden maa-alue alkoi pienetä, ja lopulta v. 597 e. Kr ja v. 586 e.Kr. Israelin ja Juudan asukkaat vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Tähän loppui lopullisesti Israelin olemassaolo itsenäisenä valtiona. Syynä tottelemattomuus (2. Kun. 17), koska Jumalan lupaukset olivat ehdollisia. 2. Kun. 17:20 sanoo nimenomaan: ”Niin Herra hylkäsi koko Israelin heimon, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin ja heitti viimein heidät pois kasvojensa edestä.”

      Osa väestä (42 000) palasi Israeliin siis vuosina 521 ja 485 ennen Kristusta, mutta Israel ei tullut enää itsenäiseksi vaan oli vieraiden vallan alainen. Vain lupauksen mukaan temppeli rakennettiin.

      Lupaus paluusta ja temppelistä oli näin täyttynyt.

      Missään ei puhuta, että Israel palautettaisiin omaisuuskansana. Kuten Jesajan 49. luku ilmoittaa, tapahtuu vain hengellinen ennalleen asettaminen, se, että osa juutalaisia pelastuu uskossa Jeesukseen Kristukseen. Raamatullinen juutalaisuus kerta kaikkiaan loppui v. 70 j.Kr. Nykyisessä Israelissa asuu kristinuskonvastaisia Talmud-fariseuksia. Jeesuskin ilmoittaa jakeessa Joh. 5:46, että juutalaiset ovat hylänneet Vanhan testamentin opetukset.

      Raamatusta käy ilmi, että Jumalan lupaukset omaisuuskansasta olivat EHDOLLISIA (esim. 2. Moos. 19:5 ja 5. Moos. 7. luku). Nyt uuden liiton myötä ehtona on usko Jeesuksen sijaissovitukseen. Tuon uskonkin vaikuttaa Jumala itse sanan kautta. Maallisen Israelin jäsenet voivat jatkaa omaisuuskansa-asemaansa vain kristillisessä uskossa.

      Vanhan testamentin aikanakaan kukaan ei pelastunut sen takia, että kuului omaisuuskansaan. Silloinkin pelastuminen tapahtui yksin uskossa luvattuun ”siemeneen, joka polkee rikki käärmeen (eli perkeleen) pään” (1. Moos. 3:15). Heti syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala antoi tuon lupauksen vaimon siemenestä, joka on Kristus (Gal. 3:16).

      Kristillinen kirkko on siis ollut olemassa heti tuosta alkuevankeliumista lähtien, kun Aadam ja Eeva uskoivat sen. Kyseessä on aivan sama kristillinen usko kuin nykyisin, usko syntien anteeksiantamukseen. Vanhan testamentin aikana uskottiin luvattuun Jeesukseen, Uuden testamentin aikana jo tulleeseen Jeesukseen, mutta usko on aivan sama pelastava usko.

  3. pysy-sisällä sanoo:

    Kiitos kattavista perusteluista.

    Hapatuksen ydin kuitenkin on tämä:

    Jeesus opetti: ”he eivät kuulleet Häntä koska eivät olleet Hänen lampaitaan”.

    Sinä opetat: ”koska he eivät kuulleet, he eivät olleet Hänen lampaitaan”.

    Käännät asian väärin päin ja käytät sofistisia argumentteja tämän puolesta.

    Toden totta Aatami ja Eeva olivat ensimmäiset kristityt, mutta tämä vaimon siemen on aina ollut fyysinen. Mistä Uuteen Jerusalemiin kävelisit jos et olisi fyysinen Israel? Väkivalloinko änkeäisit? Abrahamin lupaus oli että hänen siemenestään tulevat monet kansat, eikä niin että monet kansat tulevat hänen siemenekseen.

    • Vesa-Ilkka Laurio sanoo:

      Raamatussa ei tuollaisia Jeesuksen sanoja. Sen sijaan Raamatussa puhutaan tähän tapaan: ”Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: ’Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan.’ Jeesus vastasi heille: ’Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua’” (Joh. 10:24-27).

      Samassa luvussa aiemmin Jeesus ilmoittaa, mitä hän tarkoittaa ”lampaillaan”: Hän ilmoittaa olevansa ”lammasten ovi” (jae 7). Lammastarhaan on mentävä ”ovesta” eli Kristuksesta, siis tulemalla kristityksi (jakeet 1 ja 9). Kristus on lammasten paimen (jae 14), joka antaa henkensä lammasten edestä (jakeet 11, 15). Kristityt siis ovat lampaita. Kristittyjä ovat sekä juutalaiskristityt että pakanakristityt (jae 16).

      Jeesus ei puhu mitään etnisestä syntyperästä lampaana olemisen ehtona. Valitsemus, siis armonvalinta, perustuu Jumalan edeltätuntemukseen, johon sisältyy edeltämääräämys. Uskoon tulleet ovat valittuja:

      ”niin kuin hän (Jumala) ennen maailman perustamista oli hänessä (Jeesuksessa Kristuksessa) valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan” (Ef. 1:4-5);

      ”Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sen tähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen. Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden” (2. Tess. 2:13-14);

      ”hän (Jumala) joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja, mutta nyt ilmisaatettu meidän Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta” (2. Tim. 1:9-10);

      ”Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään” (Ap. t. 13:48);

      ”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut” (Room. 8:28-30).

      Jumala siis on jo iankaikkisuudessa päättänyt tehdä kristityille sen, minkä hän ajassa heille tekee. Iankaikkinen valitsemus koskee koko pelastumisen tietä. Valitsemus ei ole vain sitä, että Jumala ennalta näkee ja tietää valittujen pelastumisen vaan valinta on pelastumisemme syy. Raamatunkohta 2. Tess. 2:13-14 yllä ilmoittaa, ettei valinta ole tapahtunut vain kaikkivaltiaalla kädellä vaan ”Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen”, siis niin, että Jumala on evankeliumissa lähestynyt valittavia ja Pyhä Henki on evankeliumissa vaikuttanut heissä uskon. Valinta ei siis tapahdu absoluuttisesti vaan evankeliumin ja Pyhän Hengen vaikutuksen kautta. Isä siis vetää hänen sanaansa kuultaessa. Valinta tapahtuu iankaikkisuudessa ja ajassa samalla tavalla. Valinta tapahtuu koko ajan Kristuksessa, ts. ei ole muuta iankaikkista valintaa kuin Jeesus Kristus. Jumala puuttuu valittuihinsa vain Hengen pyhityksen ja totuuteen kohdistuvan uskon välityksellä. Valinta perustuu Kristuksen ansioon (lunastustekoon), ja itse valinnan tapahtumaan sisältyy armonvälineiden (Jumalan sana ja sakramentit) käyttö.

      Valitut siis varmasti pelastuvat (ks. yllä raamatunkohta Room. 8:28-30). Iankaikkinen valinta on ”valinta armosta” (Room. 11:5), ei siis ihmisteoista tai syntyperästä. Pyhän Hengen vaikuttama usko Kristuksen sijaissovitukseen on valitsemuksen väline, tapa, jolla se tapahtuu.

      Mitään vihanvalintaa ei ole, on vain Jumalan armontahdon vastustajia (Ap. t. 13:46). Armo, Kristuksen sovitustyö ja Pyhän Hengen toiminta koskevat siis myös kadotukseen joutuvia (Matt. 23:37; 2. Piet. 2:1; 1. Kor. 8:11; Room. 14:15). Paaduttaminen on Jumalan tuomion toimenpide, kosto vastarinnasta (Room. 11:9).

      Mitä tulee sitten nimimerkin toteamuksiin, että ”vaimon siemen on aina ollut fyysinen” ja ”Abrahamin lupaus oli että hänen siemenestään tulevat monet kansat, eikä niin että monet kansat tulevat hänen siemenekseen”, niin vaimon eli Eevan siemen (jälkeläinen) on yksikössä ja kyseisessä raamatunkohdassa (1. Moos. 3:15) sen sanotaan polkevan rikki käärmeen eli perkeleen pään ja käärmeen puolestaan pistävän Eevan siementä kantapäähän. Siemen on Jeesus Kristus, joka ristintyöllään ja ylösnousemuksellaan polki rikki perkeleen pään ja jota perkele pisti kantapäähän (Jeesuksen Kristuksen oli kuljettava kuoleman kautta). 1. Moos. 3:15 on evankeliumi, jonka Jumala julisti Aadamin ja Eevan kuullen ja jonka voimasta heistä tuli perkeleen ja synnin vallasta pelastuneita kristittyjä (ei tällä nimellä, mutta asiallisesti).

      Mitä Aabrahamille annettuun lupaukseen tulee, niin hänen siemenensä tarkoittaa Jeesusta Kristusta:

      ”Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: ’Ja siemenille’, ikään kuin monesta, vaan ikään kuin yhdestä: ’Ja sinun siemenellesi’, joka on Kristus.”

      Aabrahamille annettu lupaus ei ollut, että ”hänen siemenestään tulevat monet kansat” vaan että ”hänen siemenessään tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä” (1. Moos. 22:18; 26:4; 28:14; Ap. t. 3:25). Tuo siemen on Jeesus Kristus, joka toimitti Jumalan edessä kelpaavan syntien anteeksiantamuksen ihmiskunnalle.

      Matteuksen evankeliumin 1. luku esittää Jeesuksen juutalaisen oikeudellisen sukupuun Aabrahamista Jeesuksen kasvatusisään Joosefiin (Jeesuksen isä oli Pyhä Henki), ja luvun 1. jae sanoo: ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, syntykirja.” Jeesus oli siis oikeudellisesti yksi Aabrahamin jälkeläisistä, vaikkei hän ollut Joosefin lihallinen jälkeläinen. Se, että Matteus mainitsee 1. jakeessaan Aabrahamin ja Daavidin, johtuu siitä, että näille kahdelle oli annettu lupaus Jeesuksesta.

      Room. 1:3 sanoo kuitenkin, että Jeesus oli ”lihan puolesta syntynyt Daavidin siemenestä”, joten Jeesuksen täytyy olla Aabrahamin ja Daavidin lihallinen jälkeläinen äitinsä Marian kautta. Luukkaan evankeliumin 3. luku esittääkin Jeesuksen lihallisen sukupuun hänen äitinsä puolelta. Juutalaisen (ja kreikkalaisen) tavan mukaan naispuolisia ei sukupuissa mainittu, ja siksi Mariaa ei mainita Luukkaan esittämässä sukupuussa. Siinä hypätään suoraan Jeesuksen äidin isään (Jeesuksen ”isä” laajemmassa merkityksessä) Eeliin (engl. Heli). Suomalaisessa Raamatussa (1933/38) on kyseisessä kohdassa (Luuk. 3:23-24) harhaanjohtava käännös, ja täsmällinen käännös kreikasta kuuluu: ”Jeesus itse, kun hän aloitti, oli noin 30 vuoden ikäinen, ollen Joosefin poika, kuten luultiin, Eelistä, Mattatista…” Maininta Joosefista on siis vain sivuhuomautus, ja Sana ”Eelistä” viittaa suoraan Jeesukseen. Luukkaan esittämää sukupuuta seurattaessa havaitaan, että Maria oli Aabrahamin ja Daavidin lihallinen jälkeläinen. Sukupuu menee aina Aadamiin saakka, ja tällä korostetaan edellä mainittua totuutta, että jakeessa 1. Moos. 3:15 mainittu ”vaimon siemen” on Jeesus Kristus.

      Lähteinä tuon Luukkaan kohdanselvittelyssä olen käyttänyt teoksia William Arndt et. al: ”Bible Difficulties and Seeming Contradictions” (s. 170-172), Joh. Ylvisaker: ”The Gospels. Synopsis, Harmony, Explanatory Notes” ja Paul Kretzmann: ”Popular Commentary of the Bible. The New Testament”, Vol. I.

      Sukupuiden esittäminen vahvistaa, että lihallinen periytyminen loppui Jeesukseen.

      Loppuun Aabrahamiin liittyviä raamatunkohtia:

      ”Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: ’Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi’. Niin muodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa. – – Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan (Gal. 3:7-9, 29);

      ”Ja hän (Aabraham) sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin; ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna” (Room. 4:11-12).

      ”He (juutalaiset) vastasivat hänelle: ’Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: Te tulette vapaiksi?’ Jeesus vastasi heille: ’Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä. Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne.’ He vastasivat ja sanoivat hänelle: ’Aabraham on meidän isämme’. Jeesus sanoi heille: ’Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja. Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt’” (Joh. 8:33-40).

    • Vesa-Ilkka Laurio sanoo:

      Muutama sana vielä nimimerkin toteamuksesta: ”Mistä Uuteen Jerusalemiin kävelisit jos et olisi fyysinen Israel? Väkivalloinko änkeäisit?”

      Uuteen Jerusalemiin ei astuta nykyisenkaltaisina fyysisinä ruumiina vaan hengellisinä ruumiina (ei henkinä vaan hengellisinä ruumiina), samankaltaisina kuin Jeesuksella oli ylösnousemuksen jälkeen (tuli esimerkiksi lukittuun huoneeseen, Joh. 20:19, 26).

      ”Uusi Jerusalem” on Raamatussa synonyymi ”taivaalle”, ”Jumalan valtakunnalle”, ”ikuiselle elämälle”, ”paratiisille”, ”Aabrahamin helmalle”, ”uusille taivaille ja uudelle maalle”, ”morsiamelle, Karitsan vaimolle”, ”Kristuksen Kirkolle” jne. Ei se ole nykyisenkaltainen fyysinen Jerusalem vaan hengellinen Jerusalem, jossa Jumala asuu.

      Uudesta Jerusalemista Raamattu lausuu seuraavaa:

      ”Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta. Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta. Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar; sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen. Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme. Sillä kirjoitettu on: ’Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies’” (Gal. 4:22-27);

      ”vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri” (Hebr. 12:22-24);

      ”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu. a minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ’Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt’ – – puhui minun kanssani sanoen: ’Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon’. Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä, ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niin kuin kristallinkirkas jaspis-kivi; siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet; idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä. Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin. Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret. Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta. Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista. Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi, viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikään kuin läpikuultavaa lasia. Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa. Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole, ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan” (Ilm. 21:1-4, 9-27).

      Johanneksen näyssä näkemä uusi Jerusalem on siis hengellinen (ei maallinen) Jerusalem (uusi liitto, vapaa, taivaallinen, Jumalan kaupunki, Jumalan maja, jossa Jumala, Karitsa ja kristityt asuvat). Se on ollut valmistettuna kristityille maailman perustamisesta asti:

      ”Silloin (tuomiopäivänä) Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti’” (Matt. 25:34).

      Kristityt eivät siis astu sinne nykyisenkaltaisissa fyysisissä ruumiissa vaan hengellisissä ruumiissa, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ruumiin kaltaisia:

      ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21).

      Ruumiiden ylösnousemuksessa (Joh. 5:28-29; 1. Kor. 15. luku) kristityt saavat hengelliset ruumiit (sama ruumis kuin täällä ajassa mutta eri muodossa, kuten Jeesuksella). Niiden ruumiit, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen palatessa maallisesti elossa, muuttuvat yhtäkkiä hengellisiksi:

      ”Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa; kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa; kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen. Niin on myös kirjoitettu: ’Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu’; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki. Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä. Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta. Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset. Ja niin kuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen” (1. Kor. 15:42-53).

      Koska kristittyjen ruumiit muuttuvat hengellisiksi ruumiiksi, Jeesuksen kirkkauden ruumiin kaltaisiksi, niillä on samat ominaisuudet kuin Jeesuksen ruumiilla ylösnousemuksen jälkeen: Ne liikkuvat vapaasti ja esteettä (esim. Jeesus tuli lukittuun huoneeseen, käveli veden päällä jne.), niillä ei siis ole tiheyttä, ne ovat hengellisiä, maallisin silmin näkymättömiä, kuolemattomia, turmeltumattomia jne.

      Tämä maa tuhoutuu ja tilalle tulevat uudet taivaat ja uusi maa (uusi Jerusalem):

      ”Mutta Herran päivä on tuleva niin kuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat! Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu” (2. Piet. 3:10-13).

      • pysy-sisällä sanoo:

        Jumala kylvää ruumiin, JOSTA nousee hengellinen ruumis. Jumala teki Jaakobin kanssa liiton vielä hänen ollessaan ruumiissaan, mutta ruumiinsa jättäneet apostolit ovat tuomareina Israelin heimoille. Liitto on sekä ruumiillinen sekä hengellinen. Se ei ole vertauskuva.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s