Jörg Haider murhattiin


Netistä aikoinaan taltioitua tässä taas – Kiitos nönnönnöö

 

Seuraavassa on materiaalia keskimäärin viiden tai kuuden vuoden takaa:

Monelle on valjennut se, kuinka tavallisia salamurhat ovat Euroopassa. Tunnemme myös operaatio Gladion eli sen, kuinka Nato teki terrori-iskuja Euroopassa ja syyt saivat yleensä punaiset terroristit. Tavallista kansaa murhattiin surutta poliittisten tarkoitusperien vuoksi. Lontoon ja Madridin iskut on todistettu aika selkeästi WTC-iskujen kaltaisiksi tiedustelupalvelujen tekemiksi iskuiksi, joista hallitukset ovat tietoisia. Poliittiset murhat ovat tyypillisiä länsimaiden valtaeliitille ympäri maailmaa, kuten (osaltaan hieman epäilyttävän) “hitmän” John Perkinsin ja muiden esityksistä olemme huomanneet. Valtiojohto syrjäytetään tai tapetaan, jos se talloo liian isoille varpaille tai on tulppana halutun suunnan kehitykselle. Lissabonin sopimuksen myötä koko Eurooppa tuntuu olevan kiivaassa luisussa kohti barbariaa ja osana tätä kehitystä selittämättömiä murhia tapahtuu koko ajan enemmän. Markku Uusipaavalniemi kertoi eduskunnassa pitämässään puheessa, kuinka valtiomiehiä ja virkamiehiä tapetaan, jos he edustavat vastakkaisia näkemyksiä. EU-kriitikko selvisi lento-onnettomuudesta, muta EU:ta arvostelleita virkamiehiä ja sen korruptiota tutkineita virkamiehiä ja journalisteja on tapettu hiljattain poikkeuksellisen paljon. Puolan johdon kuolema oli hyvin kummallinen: lento-onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia jo itsessään nykypäivinä. Siis ne, jotka eivät ole attentaatteja.

Mutta mitä tapahtui lokakuussa 2008, kun EU valmistautui viimeiseen taistoon jyrätäkseen läpi Lissabonin sopimuksen ja siirtyäkseen Eurostoliitoksi sitä mukaa? Eri maissa eurovastaiset voimat olivat lisäämässä kannatustaan ja Irlannin sieluista taisteltiin. Tilanne oli epävarma ja saattoi kääntyä eri maissa. Pelättiin vakavaa kapinaliikettä. Juuri tuolloin oli Itävallassa vanha valtakoalitio sosialidemokraattien ja oikeistolaisen kansanpuolueen välillä hajonnut ja ihmiset olivat siihen lopen kyllästyneitä. Puolueet itse olivat myös tympääntyneitä. Uudet vaalit voittivat hajanaiset kansallismieliset, “äärioikeistolaisiksi ” tai oikeistopopulisteiksi kutsutut pienpuolueet, jotka olivat menettäneet kannatustaan, kun ensin olivat hajonneet Haiderin ollessa ensimmäisen kerran hallituspuolueen vahva mies. Nyt ne yhdistivät voimansa ja Haiderin toimiessa kummisetänä niiden osuus äänistä oteki niistä toiseksi suurimman blokin. Suuren koalition mahdollisuus muodostaa uusi hallitus tuntui erittäin epätodennäköiseltä. Haider julistikin, että Suuri koalitio on kuollut. Hän riemuitsi vaalivoitosta ja oli varma siitä, että pienpuolueet pääsisivät hallitusvastuuseen. Itävallassa tuntui olevan uusi Haider-buumi ja koko maa saattoi hänen onnistuessaan vaihtaa kokonaan suuntaansa. Tällöin Itävaltaa ei ehkä olisi saatu allekirjoittamaan Lissabonin sopimusta ja Haider vastusti sitä spimusta ja liittovaltiopolitiikkaa (ja koko EU:nia) koko sydämestään. Miten Eurostoliiton kävisi, ja liukuisivatko muut kansat Itävallan mukana, jos haider jatkaisi suosionsa kasvattamista? Pian kuitenkin saapui uutinen: Jörg Haider on kuollut. Tällöin alettiin pian pitää selvänä, että nyt ei vanha suuri koalitio ollutkaan kuollut, vaan piemminkin todennäköinen vaihtoehto. Pian alkoivatkin neuvottelut vanhojen valtapuolueiden välillä ja marrskuun lopulla suuri koalitio varmistui hallituspohjaksi tänä kriittisenä aikana paitsi Itävallan suunnalle, niin koko Euroopan kohtalolle.

Katsoin juuri Gerhard Wisnewkin dvd:n Jörg Haider-Unfall, Mord oder Attentat? Sinä selvisi myös jälleen Itävallan ja koko maailman median valheellisuus, josta saimme järkyttäviä näyttöjä jo edellisessä kirjoituksessa Wiesenthalista ja hänen edustamastaan mafiasta. Tässäkin selvisi oudon räikeä valheellisuus lehtikirjoituksissa Haiderin kuolemaa edeltäneistä tapahtumista (ja jälkeisistäkin). Oikeat silminnäkijät näkivät Haiderin tuossa kuolemaa edeltäneessä yksityistilaisuudessa juovan vain valkoviiniä lasillisen ja mineraalivesiä. Hän oli muutenkin tunnettu hyvin kohtuullisesti alkoholia käyttävänä ihmisenä. Mediassa väitettiin hänen olleen juopunut ja muka oikein silminnäkijöiden suulla. Virallinen tutkimus sanoi, että veressä oli alkohloia 1,8 promillea. Tämä on totta. Mutta sitä ei tunneta, että miehen vatsassa ei ollut alkohlia juuri lainkaan. Jos veressä on juuri juotuna 1,8 promillea, pitäisi olla vatsassakin jotain. Omaiset vaativat dna-tutkimusta siitä, onko joku vaihtanut tutkimuksen kohteena olleen veren, mutta tämä evättiin. Jos Haider olisi ollut niin juovuksissa, niin miksi hän yleensä olisi lähtenyt 20 km päähän kotiinsa pitkin reittiä, jolla olisi pian turmapaikan jälkeen ollut pitkät matkat serpentiinitietä, joka selvin päinkin vaatii tarkkaavaisuutta. Varttia yli yksi yöllä tämä on kummallista, kun hän ajoi 100 metrin päässä olleen kaupunkiasuntonsa ohitse.

Onnettomuudella oli silminnäkijä, mutta hän halusi piiloutua eivätkä häntä ohjelman tekijät päässeet jututtamaan. Kävi kuitenkin ilmi. että häntä syytettiin myös onnettomuudesta eikä hän siten ollut luotettava todistaja ollenkaan, koska oli itse syytettynä. Hänen ei edes tarvinnut siten puhua totta. Piilottelu on myös hyvin kummallista. Nainen on sanonut, että auto ohitti hänet kovaa vauhtia ja pian peittyi savupilveen. On väitetty, että VolksWagenin tehtaan miehet kävivät toteamassa tietokoneilta, kuinka suuri nopeus onnettomuushetkellä oli ollut. He saattavat kuitenkin olla jo lähtökohtaisesti puolueellisia. On epäselvää, oliko edes puolueetonta asiantuntijaa kutsuttu. Valokuvien perusteella jo ja onnettomuuspaikasta voi päätellä reaktioajat ja sen, miten kauan auto jatkoi matkaa. Wisnewskin tutkimusten perusteella auto ei ole voinut ajaa kuin korkeintaan 90 km tunnissa väitetyn ylinopeuden sijaan.

Wisnewski onnistui jäljittämään auton, joka oli viety salaiseen paikkaan erääsen varastoon. Hän esitteli vaurioita. Ne eivät täsmänneet auton jättämiin onnettomuusjälkiin tien vieressä ja ojassa. Eivät myöskäänviralliseen kuvaukseen tapahtumien kulusta. Auto ei ollut pyörinyt, koska toinen kylki oli ilman vaurioita lähes. Auto ei ollut myöskään painunut kasaan pituussuunnassa. Keulassa oli pahoja vaurioita ja juuri kuljettajan kohdalla ja puolella koko vasemmassa kyljessä. Naarmuista päätellen kuljettajaa kohti on tullut jotain, tuntematon tekijä on vaikuttanut turmassa. Haiderin on surmannut ehkä airbag, joka on musertanut miehen ja painanut myös tuolia taaksepäin. Sillä kuskin kohdalla ei muuten ole vaurioita ja mitä ihmeellisintä, koko autossa ei ollut edes tuossa airbagissa tai penkillä yhtään verta muutamaa pisarajälkeä lukuun ottamatta. Tämän vuoksi virallisessa raportissa kerrotut lukuiset ja erittäin vakavat vammat tuntuvat räikeältä valehtelulta. Mitä erikoisinta on ovien irtoaminen ja tämä on miltei ratkaiseva todiste murhasta. Ovet on irrotettu ammattimiehen toimesta selvästi eikä niitä ole irrottanut mikään onnettomuus. Samoin moottorin vaurio auton suojatuimman kohdan sisällä on hyvin erikoinen. Muutenkin on ihmeellistä, että tämä turvallinenn luksusauto romuttuu pahoin ja kuljettaja saa surmansa pienellä nopeudella (virallisen selvityksen 140 km/h onvalhetta).

Euroopassa on kuollut nyt jo ainakin kaksi suosittua oikeistopopulistista ja EU:n vastaista poliitikkoa, joiden kannatus on ollut nousukiidossa. Yleensä silloin, kun koko valtamedia valehtelee räikeästi, on sillä jotain salattavaa. Takana joku hyvin korkean valtaeliitin agendalla oleva asia. Yleensä jokin ikävä projekti, joka ei kansalle lupaa mitään hyväää tai sitten häpeällinen rikos. Jonkin eliitille hyvin tärkeän jutun hyvksi, jota ei kansalle saa kertoa. Näinhän siis valehdellaan myös kaasukammiot kieltävistä tutkijoista (“natseja, uusnatseja, uusnatsististen eurooppalaisten liikkeiden keskushahmoja, antisemiittejä, rasisteja” tms) ja niin monista maailmantapahtumista nyt ja menneisyydessä. Pitänee lukea vielä Wisnewskin kirja asiasta (olen sen ostanut). Siinä on varmaan syvällisemmin nämä asiat esitetty.

Noniin. Kirja löytyi hyllystä. Kun Wisnewski näki auton, hän muisti heti Saksan pankin johtajan Alfred Herrhausenin murhan 1989. Tuolloin oli tämän uhrin luksusauto mennyt aivan yhtä pahasti rikki ja vauriot olivat vielä hyvin samankaltaiset kuin Haiderin autolla. Juuri kuskin puoli ja itse kuskin kohta olivat kokeneet pahimmat vauriot ja ovet sieltä puolen samalla tavoin irronneet. Moottorissa oli vastaava tuho. Toinen puoli oli selvinnyt paljon pienemmillä vaurioilla. Tuolloin kyseessä oli virallisen varsionkin mukaan attentaatti. Murhasta syytettiin Punaisia prikaateja, mutta murha ei koskaan selvinnyt eikä tekijöitä tiedetä. G Wisnewski on kirjoittanut asiasta kirjan RAF Phantom vuonna 1992. Hän osoittaa siinä, että RAF sai vain syyt päälleen eli kyseessä on eliitin murha (opeaatio Gladion tapaan). Kiusallinen toisinajattelija ja oman tien kulkija raivattiin pois tieltä ja syyn saivat kommunistit. Mies ajatteli myös kansallisesti, mistä globalistit eivät pidä. Veikkaan kyllä, että Wisnewski on heti “onnettomuudesta” kuultuaan ounastellut sitä murhaksi. Itse olin melkein heti varma asiasta uutisen kuultuani. Minuuttien päästä. Keski-Euroopasssa asiasta on kiivaasti puhuttukin.

Tässäkin on edellisen blogin tapaan ensin suppeampi teksti huonommalla kielitaidolla ja sitten aiheesta myöhemmin luetun kirjan ja muun materiaalin pohjalta kirjoitettu laajempi esitys:  Luin hiljattain jo kauan sitten ostamani Gerhard Wisnewskin kirjan Jörg Haiderin murhasta (Jörg Haider. Unfall, Mord oder Attentat?). Aiempi bloggaus oli kirjoitettu lähinnä Wisnewskin samasta aiheesta tekemän dvd:n perusteella, joten on syytä merkitä ylös lisää asioita.

Itävallan kansallismieliset puolueet ja ns. äärioikeisto on saamieni tietojen mukaan nykyisin osa uutta Israelia vahvasti tukevien äärioikeistopuolueiden verkostoa eli siis kosher-huijaus persujen tapaan. Ilmeisesti Haiderin aikana olivat asiat toisin ainakin osaksi? En ole kuullut asiasta ja voihan olla, että oppositio Itävallassakin on ollut ohjauksessa ja kontrollissa ja itse Haideriin en ole tutustunut yhtään. Tunnetusti viha ja aggressio oppositiota kohtaan saattaa joskus olla vain teatteria ja ohjattu konflikti, kuten esim. persujen vastustus Suomessa. Hackert sanoo Haiderin olleen Eurooppa-nuorissa ja siis asioissa voi olla monia puolia. Jotkut Haiderin kommentit kirjassa kuitenkin antavat ymmärtää, että ainakaan mitään täydellistä Israelin jne. nuoleskelua tai eliittiä hyödyttävää ei ole Haiderin politikointi ollut, vaikka Itävallassa melkoisen jyrän alla eletäänkin. Lisäksi murha ja Haideria kohtaan nostatetut aggressiiviset vihakampanjat kertovat indisioina siitä, että Haider olisi ollut suuri uhka ja kontrolloimaton mies. Häntähän nuijittiin aina voimalla, kun hän uhkasi menestyä ja nousta ratkaisevaan valtaan. Tahallisia tappioita ei näyttäisi olevan tilillä, vaan mies piti tavoitteenaan nousua valtion korkeimpaan virkaan ja siis maan johtoon. Toisaalta hän joutui taipumaan menestysten jälkeen ja valtaannousu ei koskaan toteutunut. Haider oli hyvin suosittu kotimaakunnassaan Kärntenissä, mutta myös muualla Itävallassa. Hän oli taitava poliitikko ja suuri kyky.

Viimeisin menestys siis koitui miehen kohtaloksi. Tämä antaisi siis ymmärtää, että euroeliitti oli neuvoton ja uhka todellinen. EU oli juuri valmistautumassa riistämään lopullisesti kaiken vallan rippeetkin kansalaisilta ja kansakunnilta ja muuttumaan Neuvostoliitoksi. Juuri tuolloin oli vielä Irlannin lopullinen kansanäänestys järjestämättä ja vääntö oli hurjaa, jotta ”perustuslaki” tai siis liittovaltiosopimus olisi saatu säädetyksi. Kun kansat äänestivät väärin, siirryttiin niiden ohitse ja jätettiin asia parlamenttien ratkaistavaksi. Tämä ei kaikkialla onnistunut. Kun nyt näytti selvältä, että EU:ta jyrkästi vastustavat puolueet olivat nousemassa Itävallassa hallitukseen määräämään maan politiikasta, saattoi tämä merkitä paitsi prosessin pysähtymistä, myöskin kapinan leviämistä ympäri Euroopaa. Talouskriisi ts. EU-vastustajien mielestä suunnaton rikos oli juuri todettu ja eri maissa valmistauduttiin iskemään veronmaksajien kukkarolle. Haider vastusti jyrkästi pankkien tukemista ja ilmoitti vaalimenestyksen jälkeisissä haastatteluissa suoraan pankkien olevan suuri mafia, joka oli vastuussa kaikesta ja joka pyrki ottamaan vallan ja ryöstämään kansakunnat jne. Vain 1,5 vuotta hallinnut sosialidemokraattien ja oikeistopuolue Kansanpuolueen koalitio oli hallinnut vain 1,5 vuotta ja kaikki olivat sitä meiltä, että paluuta tähän ei ollut. Haiderin kuoleman jälkeen kuitenkin koalitio alkoi hallitusneuvottelut ja nämä puolueet muodostivatkin sitten hallituksen, joka muuten olisi miehitetty kahden ”äärioikeistopuolueen” ja Kansanpuolueen tai sosialistien voimin.

Itävalta on Saksan tavoin miehitetty maa, jossa em. Puolueet hallitsivat sodan jälkeen miehittäjän nukkehallituksena 38 vuotta. Voittajien vihaama FPÖ perustettiin vasta 60-luvulla ja se edusti siis ainakin periaatteessa voittajien tahdosta riippumatonta ja kansallismielistä näkemystä ja siis aitoa kansalaistoimintaa. Vaikka kansallismieliset ja ns. oikeistopopulistiset puolueet ovat usein nekin solutettuja ja joskus jopa alusta lähtien tällaisten mielipiteiden ja pyrkimysten kontrolloimista varten perustettuja, juutalaisen vallanpitäjän masinoima viha tällaisia puolueita kohtaan kertoo siitä, että tällaiset aatteet  eivät miellytä. Vastaava kuvio vallitsee myös muissa Euroopan maissa, jotka tavallaan ovat myös miehitettyjä maita. Se, että vasemmisto ja liberaalit tai ns. ”konservatiivit” hyväksytään yleisesti ja nämä taas keskittävät voimansa kansallismielisten tai mamukriittisten ym. ”kerettiläisten” puolueiden paheksumiseen ym. vastaavaan toimintaan, paljastavat nämä voimat huijauksiksi, jotka vain joka asiassa toimivat salaisen eliitin käskyjen mukaan. Vasemmiston idiootit ovat aina ajaneet pankkiirien maailmanvaltiota ja kv. vapaamuurarivaltaa sekä sen projekteja. Samoin tietysti liberaalit ja oikeistolaiset vihollisen palvelijat. Tietenkään järjettömän ulkomaalaistulvan tai monikulttuurisuuden vastustamisessa ei ole mitään syytä minkäänlaiseen paheksumiseen, vaan kyse on juuri siitä, että tämä on vastoin kv. eliitin määräyksiä ja valtavirran puolueet ja siis koko” demokratia” edustaa vihollisen palvelemista ja on huijaus. Demokraattinen prosessi ei voi nostaa valtaan muunlaisia johtajia, vaan tämä estetään salamurhia ja kaikkea muuta laittomuutta tarvittaessa käyttäen. Muistamme koko Euroopan vasemmistopuolueiden boikotoinnin FPÖ:n noustua hallituspuolueeksi vuonna 1999. Huijarit ja vihollisen kätyrit eli sosiaalidemokraattiset puolueet ja kommunistit paljastuivat pettureiksi, jotka eivät hyväksyneet Erostoliiton vastaista puoluetta, joka ajoi oman kansakunnan etua eikä ollut sen ja muiden kansakuntien ja ihmiskunnan vihollisten kätyri. Sehän olisi voinut tehdä tyhjäksi vaikkapa nyt ESM-sopimuksen kautta suoritettavan kansakuntien kaiken omaisuuden ryöstämisen. Vasemmistoidiootit ja -huijarit ovat täydellinen 100 %:n huijaus. Myös muun kv. Rajun reagoinnin johdosta Haiderin oli erottava puolueen johdosta ja jättäydyttävä taustalle.

Tietysti maailman valtamedia väärensi kaiken, mitä Haider teki ja sanoi. Hyvä esimerkki on vuonna 1991 nostatettu kohu. Parlamentissa väittelyn tuoksinassa ensin sosialidemokraattinen edustaja Erwin Paska halusi tukea kotimaisia työnantajia. Haider ihmetteli, miksi tämä tapahtuisi parhaiten työttömien asemaa heikentämällä. Toinen vasemmistopuolueen edustaja Gerhard Hausenblas huusi väliin kaiken tapahtuneen jo aikaisemmin, 30-luvulla. Haider vastasi, että näin ei ollut tapahtunut, vaan todellisuudessa kansallissosialistien poistaneen työttömyyden ja hoitaneen erinomaista työllistämispolitiikkaa toisin kuin Wienin hallitus koskaan. Tämä on kiistaton tosiasia, jota kaikki itse asiassa hokevat, kun keskustelu kääntyy tähän aiheeseen. Nyt kuitenkin lausuntoon takerruttiin ja nostatettiin valtava kohu. Asia esitettiin siten, että Haider olisi oma-aloitteisesti kehunut natsien politiikkaa ja varta vasten sanonut, kuinka silloin esim. hoidettiin työllistämisasioita jne. Etenkin ulkomailla ei kukaan tiennyt, mitä oikeasti oli sanottu ja millä tavalla. Haideria syytettiin laittomuudesta, sillä Itävallan lait kielsivät kaikenlaisen kansallissosialistisen toiminnan uudelleen virittämisen. Laki oli säädetty estämään aseellisten taistelujärjestöjen perustaminen ja etenkin kansallissosialistiselta pohjalta ja siis estämään natsien uusi tuleminen ja mahdolliset kumoukselliset yritykset. Haiderin vanha päävastustaja eli Klagenfurtin yleinen syyttäjä järjesti tutkinnan, joka tietenkään ei johtanut mihinkään, sillä Haider ei tietenkään ollut rikkonut lakia. Kampanjalla pyrittiinkin Haiderin erottamiseen maakunnan johdosta ja tässä onnistuttiinkin, sillä ennen kaiken ratkeamista nostatettu kohu pakotti Haiderin luopumaan Kärntenin johtajan asemasta.

Haiderista, kuten muistakin kerettiläisistä tehtiin tietysti jo tätä ennen ”natsi” ja kaikki aivottomat tai teeskentelevät vasemmisto- ja muut intellektuellit ym. valjastettiin hirvittävään vihaan Haideria kohtaan (kuten muitakin toisinajattelijoita). Kansallissosialismissa nyt ei 30-luvullakaan mitään vikaa juuri ollutkaan, vaan ylinen käsitys siitä on voittajien valheellinen versio natsismista. Silti Haiderin syyttäminen uudeksi Hitleriksi tai ”natsiksi” oli täysin järjetöntä ja valheellista. Samoin kohdellaan kaikkia ”oikeistopopulisteja”. Härkäpäisesti ja kaikesta huolimatta myös Israelin asialle omistautuneita feikkejä kuten persuja ym. Jopa FDL:n jäsenet on julistettu Suomessa natseiksi.

Erityisen vihattu vasemmiston taholta Haider oli myös siksi, että hän oli aina köyhien ja ns. pienen ihmisen asialla ja sai aikaan todella paljon kansalaisten hyväksi. Haider oli erittäin suosittu Kärntenissä ja nousi maakunnan johtoon myöhemmin uudelleen vuosien ajaksi. Kärntenistä tuli kuin Asterixista tutu ”pieni gallialainen kylä”, joka kapinallisena ja viimeisenä vastarintapesäkkeenä vastusti matavaa Eurostoliittoa. Viimeisissä vaaleissa Haider keräsi yli 40 % äänistä ja joillain paikkakunnalla häntä kannatti puolet väestöstä. Haider vastusti loppuun asti Eurostoliittoa ja ns. globalisaatiota, ulkomaalaistulvaa ja monikulttuurisuusaatetta ym. pakolla ajettuja ja kulttuurien ja kansakuntien ja kansanvallan tuhoa merkitseviä asioita. Hänet oli ilmeisesti tarkoitus murhata Kärntenin suurena juhlapäivänä 10.10. ja saattaa olla, että itse murha tapahtuikin jo tuolloin. Itse ”onnettomuus” on ilmoitettu tapahtuneeksi klo 1:15 seuraavan vuorokauden puolella. Kärntenin asukkaat tarttuivat itse aseisiin ja torjuivat myöhemmin Jugoslaviaksi nimetyn maan joukkojen hyökkäyksen 5.12.1918 maakuntaansa vastoin Wienin hallituksen tahtoa. Tämä johti kansanäänestykseen 10.10.1920, jolloin ratkesi maakunnan kuuluminen Itävaltaan. Itävallan osana säilymisen puolesta äänesti myös suuri osa sloveeneista.

Israel ilmoitti ehkä katkaisevansa diplomaattisuhteet Itävaltaan, jos Haiderin uusi puolue BZÖ ja FPÖ muodostavat hallituksen ja ottavat vallan Itävallassa. Perusteena ”muukalaisviha”. Tämä osaltaan antaa vihjeen, mistä kaikkea ohjataan. Apartheid-valtio Israel, joka on etnisesti julistautunut yhden kansan maaksi ja joka etninen pyhitys yleisesti hyväksytään ja siedetään, puhuu muukalaisvihasta, vaikka kyse on maasta, jonne ei muut kuin juutalaiset saa muuttaa. Maailmanvaltias on määrännyt muilta kielletyksi sellaisten ryhmien valtaannousun, jotka ylipäänsä puhuvat monikulttuurisuus-aatteesta kriittisesti ja arvostelevat muutenkin internationalismia ja eliittien vallankaappauksia ym. sekä haluavat päätösvallan asioista säilyvän kotimaassa (jos se nyt siellä on oikeasti ollutkaan, siis po. Sen siirtyvän sinne takaisin). Juuri muuten oli aamu-uutisissa juutalaisjärjestöjen mielenosoituksista Unkarin kansallismielisiä vallanpitäjiä vastaan. Vaadittiin EU:ta nitistämään Unkarin nationalistiset pyrkimykset suojella talouttaan ym. sekä johdon pakottamista eroamaan. Yksi haastatelluista väitti rikollisesti muka 6000 000 juutalaisen tulleen murhatuksi holokaustissa. Holokortin perusteella olisi isänmaallinen johto siis kukistettava.

Haider ja alkoholi

Viimeisenä iltana Haider Kärntenin juhlapäivän ohjelmien jälkeen saapui Klagenfurtissa ravintola Bem Vindon avajaistilaisuuteen. Tosin kuin lehdet ovat valehdelleet ja pimeät voimat määränneet valehdeltavaksi, kyseessä ei ollut mikään homoravintola, vaan nimenomaan normaali ruokaravintola, joka oli tarkoitettu varakkaille asiakkaille. Se sijaitsi keskeisellä paikalla kalliissa tiloissa. Nuori grynderi Hans-Peter Gasser oli laajentanut toimintaansa ja hän tunsi Haiderin siksi, että oli ollut tämän autonkuljettaja. Haider tosin tunsi verattoman määrän ihmisiä ja tapasi sanoa, että oli kätellyt varmaankin lähes jokaista kärnteniläistä elämänsä aikana. Gasser oli myös liikemies, jonka kanssa Haider neuvotteli puolueensa tukemisesta. Oli tyypillistä, että Haider kävi tämmöisissä avajaistilaisuuksissa eräänlaisena vetonaulana ja juhlakaluna, sillä hän oli maakunnan johtaja ja erittäin suosittuna hyvä mainos ja vetonaula kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Haider toisaalta käytti runsaasti aikaansa vierailemalla erilaisissa tilaisuuksissa ja muuten kansan parissa. Gasserin mukaan Haider oli juonut vain mineraalivettä, kun hän oli asiaa tiedustellut tarjoilijoilta, sillä Gasserin kanssa Haider keskusteli vain osan vierailunsa ajasta. Gasserin mukaan lyhyt piipahdus varsinaisessa ”homoravintolaksi” leimatussa toisessa ravintolassa myöhemmin johtui siitä, että Bem Vindo oli mennyt jo kiinni ja Haiderilla oli asiaa vielä kerran Gasserille. Hämärä pub ”Zum Stadtkrämer” ei sekään ole varsinainen homoravintola, vaan esim. Wisnewskin vieraillessa siellä paikalla oli naisasiakkaita. Pikemminkin paikkaa pidettiin alempien luokkien kansoittamana ravintolana ja sillä oli huono maine, sillä siellä oli hiljattain myös alamaailma käyttänyt muutamaan otteeseen ns. tyrmäystippoja. Stadtkrämer on lievä kysymysmerkki, sillä tiedot perustuvat Gasserin lehdistölle antamiin tiedotteisiin. Itse mies vaikuttaa hermostuneelta eikä suostu antamaan haastatteluita.

Klo 21:45 Haider siirtyi ravintolaan ”Le Cabaret”. Hän jutteli usean ihmisen kanssa ravintolassa. Hän oli jo kerran perunut vierailun, koska aikoi mennä aikaisin Bärentaliin, sillä hänen äitinsä täytti seuraavana päivänä 90 vuotta. Suunnitelmat olivat ilmeisesti muuttuneet ja Haider oli yllätysvieras uuden  makasiinilehti Blitzlicht Revuen avajaisjuhlissa tässä Veldeniläisessä diskossa. Pitkäaikainen ystävä, sosialidemokraatti Hannes Berger sanoi Haiderin olleen hyvällä tuulella, kuten kaikki muutkin tuona iltana hänet tavanneet. Bergerin mukaan Haider ei juonut mitään diskossa ja samaa sanoivat hänen ystävänsä. Ylipäänsä hän oli 40 vuotta kestäneen ystävyyden aikana nähnyt Haiderin vain kerran lievästi päihtyneenä (hän tapasi 20-30 kertaa vuodessa Haiderin). Myös kaikki muut miehen tunteneet sanoivat samaa. Haider ei juuri koskaan tilannut kuin yhden lasillisen viiniä tai olutpullon, mutta useimmiten jätti nekin puolilleen. Kaksi tai kolme drinkkiä oli maksimi eikä mies kuulemma ollut koskaan juovuksissa. Pikemminkin yleensä mies joi vain vichyvettä. Hän oli tunnettu terveistä elämäntavoistaan ja urheiluharrastuksistaan. Susanne Königin mukaan hän oli tarjonnut Haiderille drinkin ja tämä oli tilannut Le Cabaretissa lasin valkoviiniä soodalla, mutta jättänyt siitä paljon juomatta. König sanoo Haiderin lähteneen klo 22:30. Marlies Jost kuvasi uuteen lehteen Haideria. Hän sanoi, että Haiderilla oli koko ajan sama ”sampanjalasi” kädessään, josta hän ei juonut ilmeisesti käytännössä yhtään. Poistumisaika Le Cabaretista on epäselvä, sillä eri keskustelijat sanovat Haiderin poistuneen eri aikaan. Ehkäpä mies juuttui vielä jonkun muun seuraan? Joka tapauksessa Haider antoi paikallisradiolle ”Antenne Kärnten” haastattelun ravintolan edessä klo 23:15. Tai ainakin näin esitettiin radion sivuilla ja kun Wisnewski varmisti asian, radiosta painotettiin ajan olleen oikean. Merkillistä kyllä tarina muuttui ja Haiderin epäilyttävän lehdistöavustajan kera media alkoi väittää Haidrin poistuneen jo klo 22:30. On epäuskottavaa, että Haider olisi ollut vain puoli tuntia ravintolassa. Aiemmin myös lehdistövastaava Petzner oli sanonut Haiderin poistuneen diskosta ”ennen puoltayötä”.

Ilmeisesti oli tärkeä saada tarinaan uskottavuutta ja siksi Haiderin väitettiin olleen kaksi tuntia ”pahamaineisessa” ”homoluolassa” ja nauttineen pullon vodkaa ”nuoren miehen seurassa”. Stadtkrämerin tarjoilija Martin sanoi Haiderin oleen kuitenkin paikalla vain kolme varttia eli saapuneen vasta puolilta öin. Hän ei ollut juonut kuin kaksi tai kolme valkoviiniä soodalla (mikäli ne eivät olleet jääneet juomatta eli hänelle oli tilattu sen verran). Baarissa ei olut mahdollista ostaa vodkaa pullossa eikä yleensä ollenkaan puhdasta vodkaa, vaan sekoitusta. Haider ei ollut seurustellut ”jonkun nuoren miehen” kanssa, vaan jututtanut eri ihmisiä, kuten normaalistikin tällaisissa virallisissa edustustilaisuuksissa. Valtamedia väittää ”silminnäkijöiden” vahvistaneen tietysti kaiken olleen aivan toisin, mutta se ei ole koskaan nimennyt tällaisia ”todistajia”. Koko Stadtkrämerin vierailusta ei ole juuri muita kuin Martinin ja Gasserin todistukset olemassa. Hieman epäilyttävää on valtamedian levittämä ”todiste” Haiderista ko. ravintolassa. Kyseessä on valokuva, josta ei todellakaan pysty erottamaan sitä, että kyseessä olisi Haider. Pikemminkin on selvää, että kuvassa ei ole Haider. Lehdessä ”Österreich” esitettiin myös ”todiste” siitä, että Haider olisi ollut paikalla jo 23:30. Kello on kuitenkin eri kuvassa, joten se ei todista mitään. Kun Haiderin perheenjäsen vieraili ravintolassa, hän totesi baarin kellon olleen pysähtynyt ja näyttäneen koko ajan samaa kellonaikaa 22:30/22:30. Valokuvaajan nimeä ei kerrottu, kuten ei Haiderin seurassa väitetysti olleen ”nuoren miehen” nimeäkään ole kerrottu. On epäuskottavaa, että lehtimiehen olisi annettu kuvata asiakkaita, sillä asiakkaiden yksityisyys on ravintolassa jo sen hengen mukaisesti hyvin suojattu. Siellä ei kuitenkaan ollut mitään ”takahuonetta” homostelua varten, kuten tiedotusvälineet ovat valehdelleet.

Edellä mainittu Haiderin verivihollinen eli Klagenfurtin piirisyyttäjä hoiti Haiderin kuoleman tutkinnan. Kuollut mies ei pysty puolustautumaan, joten hänet voitiin julistaa maailmanlaajuisesti rattijuopoksi. Veren alkoholipitoisuudeksi ilmoitettiin 1,8 promillea, mikä olisi lahjakas suoritus käytännössä raittiilta mieheltä. Etenkin, kun aikaa juominkeihin ei ollut kuin muutama minuutti Stadtkrämeristä poistumisen jälkeen onnettomuushetkeen. Käytännössä siis olisi pitänyt nauttia pullo vodkaa huikalla auton ratissa. ”juopunut” Haider olisi siis lähtenyt räkähumalassa ajamaan serpentiiniteitä pitkin kohti Bärentalia, vaikka olisi voinut yöpyä Klagenfurtin asunnossaan nurkan takana. Oli poikkeuksellista muutenkin, että mies ajoi ilman autonkuljettajaa, mutta hän oli antanut tälle lomaa illan venyttyä yllätyksellisesti. Ruumiinavauksen tulokset tietää saanut Haiderin perhe on kuitenkin vahvistanut Wisnewskille, että vaikka niiden mukaan veressä oli 1,8 promillea alkoholia, ei Haiderin vatsassa alkoholia ollut yhtään sen enempää, kuin mitä muutaman tunnin jälkeen yhden viinilasin verran olisi.  Saman tiedon ruumiinavauksesta esittää myös lehti ”Kleine Zeitung”. Mitä ilmeisimmin siis ruumiinavauksen tehnyt ei ole ollut mukana juonessa, mutta verinäyte on vaihdettu tai koko veri. Aika huonosti valehdeltu siis, mutta sensuurihan on omissa käsissä eliitillä ja muun kuin valtamedian kuuluvuus pieni. Muistuu mieleen marilyn Monroe, joka tuskin on ottanut unilääkettä peräsuolen kautta. Hänenkään vatsassaan ei ollut unilääkettä yhtään. Haider tuskin on intiaanien tapaan nauttinut alkoholia peräsuolen kautta. Muistamme myös Uwe Barschelin, jonka vastaavan tapaiset ruumiinavaustiedot Mossad-agentti Viktor Ostrovski selitti kirjassaan Another side of deception: Mossad vei medikamentteja Barschelin ruumiiseen peräsuolen kautta. Haiderin omaiset vaativat ruumista riippumattomaan uuteen tutkimukseen ja myös dna-testiä verestä puolueettomassa laboratoriossa ja näytteen ottoa perheenjäsenen läsnä ollessa, mutta mihinkään ei suostuttu. Juuri salailu ja ruumiinavausten torjuminen paljastavat poliittisen murhan tapahtuneen. Tyypillistä, kuten saimme lukea Hackert-bloggauksista.

Puolueen lehdistömies Stefan Petzner osallistui valhekampanjaan toistamalla muka sinisilmäisenä lehdistön tiedot rattijuoppoudesta. Wisnewskille mies sanoi, että koska poliisi ja media olivat esittäneet tiedot, hän ei voinut kuin vahvistaa näin tapahtuneen. Mies ilmoitti samalle medialle, että ”hän ja perhe” vahvistivat nämä tiedot. Siis sen, että nämä tahot olivat esittäneet näin. Kuinka ihmeessä mies ei tuntisi median metkuja? Paljastavinta on se, että nimenomaan perhe oli ollut aivan maassa eikä ollut Wisnewskin tietojen mukaan vahvistanut mitään. Pikemminkin rattijuopumukseen ei uskottu yhtään perheen parissa. Petzner on selvästi mukana salaliitossa ja ulkomaiselle kaduntallaajalle lausunto uutisissa riittää vakuuttamaan tiedot rattijuopumuksesta viimeistään oikeiksi.  Monille on todella suuri kynnys epäillä tämän jälkeen, vaikka niin tavallista on tällaisissa suurissa operaatioissa, että monta ihmistä on ostettu mukaan ja sitä paitsi puolueet on solutettu agenteilla muutenkin.

On täysin selvää, että jos Haider olisi noussut auton rattiin humalassa, olisi se samalla ollut poliittisen uran loppu. Asia olisi paljastunut varmasti, vaikka kukaan ei olisi ollut lähtöä näkemässä. Haider ei koskaan ollut humalassa eikä tietenkään ikinä mennyt auton rattiin maistaneena. Kaikkein vähiten silloin, kun tie hallitukseen ja valtaan näytti taas avautuneen.

Ylinopeus

N. klo 1:06 Haider on poistunut Stadtkrämeristä ja siis ajanut kohti Bärentalia, kun siis väitetysti n. klo 1:15 olisi liikenneonnettomuus tapahtunut. Syyttäjä oli nyt vieläkin nopeampi kuin alkoholiasiassa, sillä em. Promillearvo ilmoitettiin 15.10. medialle. Kun ”onnettomuus” oli tapahtunut 10-11.10. välisenä yönä klo 1:15, jo seuraavana päivänä eli 12.10. syyttäjä kertoi Haiderin ajaneen 142 km/h ylinopeutta. Vaikka oli viikonloppu, ”auto oli tutkittu perusteellisesti ja Volkswagenin asiantuntijat selvittäneet auton tietokoneiden datan”(nopeaa toimintaa, sillä ruumiinavaus oli tehty 11.10.). Kuka oli tutkinut? asiaa tutkiva kuuluisa asiantuntija Harald Weinländer Gratzista, mutta tämä ei ollut vielä aloittanut aineiston keräämistäkään. Syyttäjän tarinat muistuttivat Apollo-kuukävelyistä ja kuumatkoista kertovia tarinoita ja niiden yhteydessä esitettyjä väitteitä massoille, sillä ensin hän väitti nopeuden tultua todistetuksi, koska ”auton nopeusmittari olisi jäänyt tällaiseen lukemaan”. Siis reaktioajan jälkeen ei oltu jarruja käytetty ja mittari olisi hajonnut heti ensimmäiseen sysäykseen? Nyt on kuitenkin niin, että nopeusmittarin osoittimia ei koskaan käytetä onnettomuustutkinnassa todistamaan yhtään mitään, sillä vaikka nykyisin viisarit eivät palaudu nollaan, niiden asento tunnetusti muuttuu onnettomuuksien vaikutuksesta kaikkiin suuntiin. Tarina muuttui jonkin ajan päästä tai siis alettiinkin puhua airbagien datan osoittaneen nopeuden, sillä niiden purkautumishetken ajonopeus tallentuu muistiin. Nyt on kuitenkin niin, että tämäkään ei ole mikään todiste mistään, sillä esim. juuri tässä tapauksessa auton pyörät ovat voineet olla ilmassa ja siten nopeus tallentunut väärin.

Auton tietokoneen mittausdataa ei myöskään voida käyttää onnettomuustutkinnassa, jos vain Volkswagenin asiantuntijat saattoivat sen tulkita. Tällöin ei auta se, että syyttäjä tms. asiaa tutkiva seisoo vieressä. Volkswagenin miehet taas eivät kelpaa asiassa yksin käytettäviksi asiantuntijoiksi, sillä he olivat muutenkin jääviä. Heidän etunsa on versio, jonka mukaan ylinopeutta olisi ja alkoholilla osuutta asiaan. Volkswagenilla oltiin asian suhteen hyvin vaitonaisia ja kerrottiin kaiken asiantuntijatyön tekemisen luovuttamisesta syyttäjälle. Mitä ilmeisimmin juuri mitään ei ollut tehty. Autoa ei ollut ilmeisesti tutkittu yhtään, sillä kun Wisnewskille vuodettiin romun sijainti ja hän pääsi sitä tarkastamaan joulukuussa 2008, mitään merkkejä ”perusteellisesta tutkimuksesta” tai yleensä mistään selvityksestä ei ollut. Siispä normaalissa onnettomuustutkinnassa olisi jouduttu mittaamaan auton etenemistä ja siis jarrutus- ym. matkojen pituuksia. Tällaisesta tutkimuksesta ei sitten kuultukaan mitään kirjan painoon mennessä (6 kk murhasta). Wisnewskin tutkimukset onnettomuuspaikalta ja auton etenemismatkan perusteella kertovat vauhdin olleen n. 90 km/h. Mitä ilmeisimmin Haider ei ollut ajanut ylinopeutta, jos nyt yleensä oli ollut auton ratissa.

Ainiin. Olihan onnettomuudella väitetysti todistaja eli rva S. Nimeä ei koskaan paljastettu eikä rva koskaan antanut lehdistölle lausuntoja. Hän on kuitenkin todellinen henkilö ja Wisnewski yritti päästä hänen puheilleen. Rva ei kuitenkaan halunnut puhua mitään eikä näyttäytyä. Kun hän oli lastensa kanssa liikkeellä ja ohiajavasta autosta yritettiin puhua hänelle, nainen vetäytyi lastensa taakse kuin suojaan ja torjui kaikki keskustelut. Naisen mukaan hänet oli ohittanut Haiderin auto ja kovaa vauhtia hänen itsensä ajaessa 70 km/h. Sitten oli näkynyt vain savupilvi ja kaikki jäljellä oli vain autonromu. Hän oli soittanut miehelleen ja poliisille sen jälkeen. Mies oli sanonut, että mitään ei varmaankaan ollut tehtävissä. Saman hän olisi toistanut tultuaan paikalle toisella autolla. Myös toisesta silminnäkijästä on ollut mainintoja. Puhutaan suuresta verimäärästä ja ikkunasta roikkuvasta jalasta. Kun Wisnewski tutki autoa, ei missään ollut verta lukuun ottamatta muutamaa tippaa yhdessä airbagissä. Suuret edessä olleet airbagit olivat täysin puhtaita.

Pelastusmies Wolfgang König ilmoitti haastattelussa Wisnewskille, että oli tullut paikalle klo 1:25-1:30, todennäköisesti 1:28. Hänen mukaansa onnettomuuden on täytynyt tapahtua n. 10 minuuttia myöhemmin kuin on ilmoitettu, sillä olisi ollut uskomatonta, että 13 minuutin kuluttua paikalla olisi ollut vain yksi auto. Se ei ollut väitetyn todistajan, vaan Königiä ennen paikalle oli saapunut autolla kaksi siviilipukuista poliisia. On hyvin merkillistä, miten ihmeessä he olivat osuneet paikalle välittömästi onnettomuuden jälkeen. Sitä ihmeellisempää, koska he olivat tulleet muualta kuin Klagenfurtista. Väitettyjä ”todistajia” ei König nähnyt missään ja hän olisi kyllä nähnyt hänet ja muut todistajat, jos he olisivat olleet paikalla, kuten heidän tarinoidensa mukaan heidän olisi pitänyt olla.

”Todistaja” on siis melko varmasti värvätty valehtelemaan viranomaisten tarinan uskottavuuden tähden. Hän ei kai ole ollut lähelläkään tapahtumapaikkaa. Lisäksi häntä vastaan oli aloitettu esitutkinta ”onnettomuuden” johdosta. Näin ainakin kerrottiin. Kummallista, että syytettyä, joka juridisesti sai valehdella mitä hyvänsä, kaupiteltiin mediassa todistajana, jonka puolestaan on lain mukaan pysyttävä totuudessa rangaistuksen uhalla.

Virallinen tutkinta päätyi muutamassa päivässä ratkaisuun, että kyseessä ei missään tapauksessa voi olla attentaatti tai murha. Tämä on outoa, koska Haider kuoli monen tahon näkökulmasta liiankin otollisena ajankohtana. Rva Haider kertoi valtavasta paineesta viranomaisten taholta tavoitteena, että ruumis tuhkattaisiin mahdollisimman pian. Kovasti haluttiin vaalia virallisen version kuvaa ja lopettaa kaikki tutkimukset. Perhe ei ollut antanut lupaa balsamointiin, mikä suoritettiin heti ruumiinavauksen jälkeen. Ei ole tiedossa, kuka antoi määräyksen tähän. Balsamointi tuhosi mahdollisuudet uuteen oikeuslääketieteelliseen selvitykseen mitä suurimmassa määrin.

Homo? Rahakätköt?

Edellä mainittujen median väitteiden perusteella lähdettiin sitten keksimään mielikuvituksellisia tarinoita siitä, että Haider olisi olut homo, joka olisi kätkenyt asian julkisuudelta. Hänen väitettiin eläneen eräänlaista kaksoiselämää, jossa julkisuudelta salaa olisi jo vuosia juopotellut ja harrastanut homosuhteita jne. Mitään todisteita ei ollut esittää tai nimetä todistajia. Kaikki oli mitä ilmeisimmin valehtelua. Kaikista puheista huolimatta homoseksualismi on lyömäase myös vapaamuuraridemokraattien parissa ja ilmeisesti Haiderin kannattajajoukoissa ajateltiin olevan suurin osa varsin torjuvasti homoseksuaalisuuteen suhtautuvia. Kuten Jasser Arafatin kohdalla, media julisti asiaa hampaat irvessä ja hämäsi taas luottavaisen pienen kulkijan länsimaissa. Sillä pieni kulkija luottaa edelleen valtamediaan ja uskoo siihen aivan liikaa. Järjestelmällinen valehtelu ja suuret valheet tekevät aina tehtävänsä ison väestönosan suhteen.

Jonkin ajan päästä maailman media julisti Haiderin olleen vain ahne vallan ja mammonan perässä juossut ketku, jolla olisi ollut jättiomaisuuksia kätkössä ympäri maailmaa. Vihan ja valheen orgiat olivat niin rajuja, että hallituksen oli puututtava median valehteluun. Idiootit vasemmistolaiset ja muut vastaavat tuntuivat riemuitsevan ja jälleen kerran toistavan heitä miellyttävät valheet tässäkin asiassa. Olihan se muka aatteen etu. Ja kenen etu se ”aatteen etu” aina sitten oikeasti olikaan…

Mustamaalauksesta ei ollut juuri apua Haiderin tunteneen kannattajajoukon suhteen. Surujuhlissa oli Klagenfurtissa 30 000 osanottajaa, mikä on melkoinen luku. Suosittua pormestari L. H. Zilkiä suri  Wienissä  vain 5000 surijaa. Kannattajat olivat jo kovapäisiä median suhteen ja tiesivät heti puheet rattijuopumuksista ja ylinopeuksista eliitin valheiksi. Homojutut ja rahakätköt olivat jo mutapainiosastoa selvästi. Onnettomuutta pidetään Itävallassa ja Saksan opposition parissa yleisesti murhana. Mutta voi meitä ulkomaalaisia valhetiedotuksen varassa eläviä. Tai minä kyllä heti tiedon kuolemasta saatuani ajattelin kyseessä olleen murhan enkä uskonut noihin juttuihin Mutta olisin uskonut vielä 15 vuotta sitten ainakin ehkä useankin näistä valheista. Nettitrollien linkkikokoelmat ja näytellyt itsevarmat inttämiset varmasti vakuuttivat urpoimmat kanssakeskustelijat näissä asioissa Haiderin suhteen. Poliittisten motiivien lisäksi valehtelulla haluttiin estää Haiderista saamasta marttyyrin sädekehää.

Onnettomuusauto+viralliset versiot onnettomuudesta

Volswagen Phaeton on maailman yksi turvallisimmista autoista. Airbagejä ja muita huippuvarusteita säätelevät tietokoneet ja maailman modernein huipputekniikka. Auto on lisäksi panssaroitu. Kaiken tämän tietäen auton vauriot olivat hämmästyttävän pahan näköiset. Tosin vain ylhäältä kattoon kohdistuneet ruhjeet ja keulan puolikkaaseen. Pituussuunnassa ei ollut mitään kohtisuoran törmäyksen aiheuttamaa kasaan painumista havaittavissa. Kaikki vauriot tuntuivat keskittyneen ohjaajan kohdalle. Auton peräpää oli käytännössä ehjä ja takarenkaissa ilmaa. Ihmeellisellä tavalla auto oli suistunut tieltä ja törmännyt pensaiden läpi mentyään eturenkaan osalta pieneen kiviseen aidan jalustaan, lentänyt pensasaidan yli törmäten vesipostiin ja sitten sen takana olleen meluaidan yli puiden tien vieren metsikköön, josta olisi puiden vaikutuksesta hämmästyttävästi pompannut lähes 90 asteen kulmassa takaisin tielle ja taas neljän pyörän varaan, paitsi että etupyörät olivat enää vanteiden varassa ja yksi etupyörä aivan vääntynyt. Jälkiä ei ollut meluvallissa ja melko vähän myös sen takana tarinan mukaiseen syöksyyn nähden.

Suuri yleisö koetettiin vakuuttaa pian kahdella animaatiolla onnettomuudesta. Kuinka ollakaan, kummatkin olivat erilaisia eivätkä vastanneet vaurioita eivätkä lopullista virallista versiota, jonka mukaan mm. auto ei olisi pyörinyt ilmassa. Virallisen version tapahtumat eivät selitä luksusauton pahoja vaurioita, vaikka vauhtia olisi ollut 142 km/h. Ne on tehty ilmeisesti jollain rakennustyömaakoneella ylhäältä päin. Paikalla olikin ollut selittämättömät ison työmaakoneen tapaiset jäljet. Autonosat puiden oksissa korkealla meluvallin luona olivat outo juttu, sillä auton ei pitänyt pyöriä ja puihin takertuminen on epäluontevaa. Ihmeellisintä on sinkoaminen paloposteista. Ehkä kyseessä oli lavastus tai siten osat olivat tarttuneet oksiin em. työmaakoneen tai nosturin nostaessa auton takaisin tielle (lavastusta sekin). Palopostien jättämät jäljet olisivat luulleet näkyvän ja toisaalta niiden olisi tullut hajota täydellisesti ja 2,5 tonnin auton mennä niiden läpi. Nyt auto kuitenkin olisi lentänyt palopostien vaikutuksesta meluseinän ylitse (siinä ei ollut jälkiä eikä auto siis osunut siihen virallisestikaan). Mystinen lommo takapuskurissa vaikuttaisi sopivan pyöreään palopostiin, jota vasten autoa on ehkä pidetty, kun sitä on moukaroitu lavastusmielessä kasaan ylhäältä päin. Paikalle saapunut palomies König ihmetteli sitä, että autosta oli irronnut osia jo ennen ensimmäistä törmäystä, mikä viittasi lavastukseen. Lavastuksen todisti aukottomasti viimein Wisnewski, joka autoa tutkimaan päästyään totesi ovet irrotetuiksi. Ne eivät siis olleet rikkoutuneet, vaan ne oli irrotettu ja aseteltu lavastuksen vuoksi tielle. Palopostista ei ollut tullut vettä yhtään, mikä oli myös kummallista.

Tapauksesta kertovalla dvd:llä Wisnewski osoittaa, kuinka hutiloitua kaikki on (kuin selvästikin oletettaisiin, että tapausta pidettäisiin yleisesti murhana). Hän näyttää pensasaidan painumaa ja leikkaantumista. Se on selvästi havaittavissa vain hyvin kapealta alueelta, joten siihen on täytynyt osua oikea etupyörä. Onnettomuustarinan mukaan siihen on osunut kuitenkin vasen pyörä. Kirjassa on valokuvia onnettomuuspaikalta, mutta onnettomuuspaikan ympäristöä on selvästi muuteltu niiden ottamisen välillä yöllä ja seuraavana päivänä.. On ilmestynyt aitaa ja eri osia lojuu renkaiden edessä.

Auto näyttäisi jälkien perusteella suistuneen tieltä ilman ohjausliikettä, joten Haider saattoi olla tajuton jo auton suistuessa. Haider on ehkä myös voitu murhata muualla ja tuoda auton kanssa tai ilman autoa väitetylle onnettomuuspaikalle. Ehkäpä mitään törmäystä ei ole tapahtunut ja kaikki on lavastusta. On huhuttu tien olleen suljettu yöllä, mikä viittaisi lavastuksiin. Niitä voi tietysti tehdä myös kaiken jälkeen, kun alue eristettiin. Ehkäpä Haider on ollut autossa, mutta tehty tajuttomaksi jollain keinolla ja sitten auto on suistunut tieltä ja sitten auton saamia vaurioita on tehostettu. Haiderin pahat vammat viittaisivat siihen, että hän on lojunut tiedottomana rattiin ja siten airbägit ovat tehneet pahaa jälkeä väärän sijoittumisen vuoksi. Toisaalta vauriot pensasaidassa ym. ovat niin vähäiset, että niitä on voitu lavastaa, kuten kaikki  ”onnettomuudesta”.

Media esitti tietysti kaikkea mahdollista uskottavuuden lisäämiseksi. Kuitenkaan paikalla ei ollut mitään betoniseinää tms. median väittämää. Kun se esitti, että ”kuolema oli varma”, on asia varsin merkillinen siksi, että maailman turvallisin auto törmätessään noin mitättömiin esteisiin olisi normaalisti saanut paitsi vähän vaurioita ja jättänyt paljon hengissä selviämisen mahdollisuuksia kuljettajalle. Pikemminkin Haiderin olisi pitänyt selviytyä hengissä lähes varmasti, jos kyseessä olisi ollut kuvatun kaltainen onnettomuus.

Valokuvissa olleessa autossa on katossa lommon lisäksi reikä, mutta Wisnewskin tarkastamassa ei reikää ollut. Auton sarjanumeron perusteella Wisnewskin tiedusteluihin vahvistettiin, että hänen näkemänsä romu oli juuri Haiderin virka-auto. On mahdollista, että attentaatin tekijät ovat pelanneet kahdella autolla eli romuttaneet kaksi autoa. Moottorin sisällä ja ilmanottoputkessa olleet pahat vauriot viittaavat kovaan voimaan, joka on kohdistunut autoon. Olisiko kyseessä mahdollisen lavastusmoukaroinnin lisäksi jokin pommin tapainen autoa vaurioittanut tekijä? Oliko pommi tuhonnut moottorin ja vienyt ohjattavuuden? Oliko katon reikä tullut esim. moottoripyöräterroristin asettamasta “magneettipommista”? melko varmasti katon lommo on seurausta työmaakoneen tartunnasta. On aivan oikea johtopäätös, että auto ei olisi pyörinyt, sillä katon lommon lisäksi katto on melko ehjä. Vauriot on tehty lähinnä rynkyttämällä keulaa.

Nimettömänä pysynyt toimittajakollega kertoi lopulta Wisnewskin ihmetellessä valheen määrää, että ”toimittajien oli valehdeltava, koska saadut tiedot tekivät mahdottomaksi järjellisen tapahtumien kulun esittämisen”. Tekosyy tuokin. Olisiko oudot faktat saaneet aikaan epäilyjä eräiden tahojen suhteen, jotka myös määräävät mediasta ja useimmiten omistavat sen?

Pelastustoimiin osallistuneen vapaahetoistyöntekijän auton rekisterikilpi oli K72-666. Tämä saattaa olla jokin merkki tai sattuma. Kuten se, että arkun päällä levyssä kuolinpäivä oli ilmoitettu kaksi kertaa eli 11.10.10 2008. Ei muuten, mutta paikkakunnalla sattui outo juttu pian kuoleman jälkeen. Suurteollisuusmies Flickin ruumis varastettiin haudasta ilmeisesti joitain rituaalimenoja varten. Myös pariskunta Flickin kuolinpäivää oli manipuloitu. Kuolinvuodesta 2006 oli hautamerkistä poistettu kaksi nollaa Karl Friedrich Flickin kohdalta (22.10.2008). Mielenkiintoisesti oli poliisi antanut median lavastaa valokuvaa varten heti Haiderin kuolemaa seuranneena päivänä ja ottaa tavaratilasta kengän ja asettaa se auton viereen. Tämän jälkeen kenkä laitettiin takaisin tavaratilaan. Haider esiintyi mediassa myös kummallisesti havuseppeleiden kanssa kuolemaan viitaten.

Kun Wisnewski haastatteli em. syyttäjää Klagenfurtissa, hän vetosi uhrin suojeluun ja siksi ei antanut tietoja asiasta. Kuitenkin hänen virastonsa selvästi laski läpi kaikki tiedot medialle ensimmäisestä päivästä lähtien.

K: Linkki   ,  varalinkki ?

Haider ei ollut humalassa tämänkään journalistin mukaan eikä juonut yhtään Le Cabaretissa. Hän sanoo, että hänen haastattelustaan esitetyssä katkelmassa Haiderin ääntä on manipuloitu, jotta se kuulostaisi jonkun mielestä ehkä juopuneen ääneltä.

 

One thought on “Jörg Haider murhattiin

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: